Näin Suomi lunastaa odotukset terveysalan huippumaana

Suomelta odotetaan tulevaisuudessa terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä todella paljon. Miten varmistamme palveluiden vaikuttavuuden ja sen, että hyvinvointi yhteiskunnassamme lisääntyy? Miten luomme ihmislähtöisiä palveluita uuden teknologian avulla? Solitan kokoama Think Tank –ryhmä laati 8 kohdan muistilistan, joka auttaa palveluiden tekijöitä kiipeämään korkeuksiin.

Suomen mahdollisuuksia nousta tulevaisuudessa terveys- ja hyvinvointipalveluiden ykkösmaaksi maailmassa on hehkutettu paljon. Meillä on kansalaisistamme pitkältä ajalta laadukasta, kattavaa terveystietoa, jollaisesta muu maailma vain haaveilee. Hyvinvointi- ja potilastieto yhdistettynä genomitietoon sekä biopankkeihin avaa Suomelle huikeat näkymät rakentaa uudenlaista, asiakaslähtöistä hyvinvoinnin yhteiskuntaa.

Innostus on hieno asia. Pelkkä innostus yhdistettynä datavarantoihin ei kuitenkaan vie meitä maailman huipulle. Huuman keskellä on välttämätöntä tiedostaa vaaran paikat sekä tietyt ihmisyyteen ja palveluiden kehittämiseen liittyvät tosiasiat. Innostuksen sekaan pitää siis heittää ripaus kyynisyyttä ja kyseenalaistamista.

Suomalaiset puhuvat tänään paljon esimerkiksi palvelumuotoilun merkityksestä. Meillä on silti edelleen pitkä matka syvälliseen ihmisymmärrykseen ja käyttäytymisen muuttamiseen. Sorrumme helposti insinöörikansan helmasyntiin: ajattelemme asioita teknologia edellä. Ja kun teknologia ohjaa ajatteluamme, alamme kompastella.

Julistammeko esimerkiksi liian kritiikittömästi tekoälyn teknokraattisia mahdollisuuksia ilman, että keskustelemme sen mukanaan tuomista uhkista ja haasteista? Keskustelu on tällä hetkellä selkeästi kääntymässä tekoälyn etiikkaan. Tämä on suuren päämäärän saavuttamisen kannalta välttämätön ja hyvä asia.

8 kohdan muistilista tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen

Solita kokosi ryhmän suomalaisia huippuasiantuntijoita Think Tank -ryhmäänsä pohtimaan terveys- ja hyvinvointipalveluiden nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Ryhmän työn tuloksena syntyi muistilista asioista, jotka jokaisen tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen osallistuvan kannattaa pitää mielessä.

1) Pahoinvoinnin vähentäminen on uuden ajan voittajasovellus. Millaiset asiat edistävät eri väestöryhmien onnellisuutta ja hyvinvointia? Tulevaisuuden sovellus- ja palvelunkehittäjien kannattaisi syventyä pohtimaan tämänkaltaisia kysymyksiä. Vaikuttavuus on tällöin taattu.

2) Digitalisaation pitää edistää hyvinvointia. Unohda teknologia! Keskity ihmisten todellisiin tarpeisiin. Yhtäkään innovaatiota tai palvelua ei pidä kehittää teknologia vaan ihmistuntemus edellä.

3) It:n avoimuus takaa tasa-arvon. Palveluketjun saumaton toimivuus on it-järjestelmien keskeinen päämäärä. Suljetussa järjestelmissä tieto ei liiku. Innovaatioita ei synny, kun data ei ole kehitystyön ulottuvilla.

4) MyData auttaa ennaltaehkäisyssä. Tulevaisuuden terveydenhuollossa hyödynnetään ammattilaisten kirjaaman terveystiedon ja muun muassa genomitiedon ohella runsaasti ihmisten itse ylöskirjaamaa terveys- ja hyvinvointitietoa eli MyDataa.

5) Suomi tarvitsee mahdollistavaa lainsäädäntöä. Datalähtöisten terveyspalveluiden kehittämisen näkökulmasta merkittävimmät lait ovat asiakastietolaki sekä laki datan toissijaisesta käytöstä. Lainsäädännön täytyy mahdollistaa rikkaan ja monipuolisen datan hyödyntäminen tutkimuskäytössä sekä innovaatioiden kehittämisessä tietoturvaa unohtamatta.

6) Tiedemaailma on tekoälyn tuomari. Tulevaisuudessa yritysten ja tiedemaailman täytyy tehdä palveluiden rakentamisessa paljon nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Ilman rakentavaa yhteistyötä emme voi unelmoida edelläkävijyydestä hyvinvointipalveluiden kehittämisessä.

7) Tekoälyn etiikasta täytyy keskustella enemmän. Tekoälystä on keskusteltu valtavasti. Vähemmän on puhuttu tekoälyn eettisistä kysymyksistä. Lääkärin täytyy pystyä tulevaisuudessakin selittämään potilaalle, miksi jokin asia tapahtuu. Huuman keskellä on muistettava, että AI voi tehdä virheitä ja sen päätöksenteko eksyä tieltä.

8) Palvelumuotoilu takaa palveluiden vaikuttavuuden. Ei riitä, että palvelunkehittäjät ymmärtävät ihmisten arvoja ja ajatusmaailmaa yleisellä tasolla. Palvelumuotoilun avulla pystytään tunnistamaan hetket, jolloin kuluttaja on lipsumassa hyvistä tavoitteistaan, ja ohjaamaan hänet lempeästi takaisin oikealle polulle.

Digitalisaatiosta on ehkä monen mielestä tullut sana, joka tarkoittaa samanaikaisesti kaikkea ja ei yhtään mitään. Kyse on kuitenkin mullistavasta kehityskulusta, jonka korkeimpana tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä ihmisten hyvinvointia yhteiskunnassa.

Näin Suomi lunastaa odotukset terveysalan huippumaana. Toivotamme hyvää matkaa kohti korkeuksia –  entistä paremmin voivaa suomalaista yhteiskuntaa!

Think Thank -raportin voi lukea Solitan nettisivuilta sähköisessä muodossa. Lisäksi kerromme lisää aiheesta DigiSote 2019 -tapahtumassa 19.-20. marraskuuta Finnkino Tennispalatsissa!