Nykytoimet eivät riitä - millaisia ratkaisuja todellisuudessa tarvitaan?
Kaupungit tavoittelevat hiilineutraaliutta, mutta toimenpiteet sen saavuttamiseksi eivät vielä riitä. Kestävä kaupunkikehitys edellyttää tehokkaampia yhteistyönkeinoja eri toimijoiden kanssa, uusia toimintatapoja ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka vastaavat samanaikaisesti useisiin haasteisiin.
Kestävän kaupunkikehityksen ratkaisut –koulutus tarjoaa ajankohtaisen tietopaketin kestävän kaupunkikehityksen uusimmista ratkaisuista ja trendeistä, sekä siihen liittyvästä tutkimustiedosta.
Koulutuksessa käsitellään kestävyyttä kokonaisvaltaisesti ja käydään läpi sen tavoitteita sekä haasteita. Syvennyt kestävän kaupunkikehityksen viitekehyksiin (mm. SDG) ja pääset tarkastelemaan uusimpia kansallisia kestävän kaupunkikehityksen tukitoimia. Luvassa on myös uusia näkökulmia ja konkreettisia esimerkkejä aluesuunnitteluun.
Lisäksi saat tämän hetken tarkimmat tiedot hiilineutraaliuuteen liittyen. Opit, mistä kaupunkien päästöt koostuvat, miten niihin voi vaikuttaa ja miten päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksia voi arvioida. Koulutuksen jälkeen sinulla on tarvitsemasi valmiudet tarkastella kriittisesti olemassa olevia suunnitelmia ja huomata niiden kehityskohteet.
Kenelle koulutus sopii?
Koulutus on suunnattu kaupunkisuunnitteluun osallistuville asiantuntijoille sekä kunnan- / kaupunginjohdolle. Taustalla on hyvä olla jonkinlainen ymmärrys kaupunkikehittämisestä ja sen sidosryhmistä.
KOKONAISUUS
Ymmärrä kokonaisuus: ympäristöllinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.
RATKAISUT
Kuule, millaisilla yhteistyöllä, toimintatavoilla ja ratkaisuilla kestävyyden haasteisiin voidaan vastata.
HIILINEUTRAALIUUS
Ymmärrä, mistä kaupunkien päästöt koostuvat ja miten niihin voidaan vaikuttaa.
TIEDOT
Hanki ajankohtaisin tieto uusista ratkaisuista ja tutkimustiedosta.
Ohjelma
torstai 24.11.
- 9.00
-
Miten toteuttaa laaja-alaisesti kestävää kaupunkikehitystä?
Virve Hokkanen,
Ohjelmapäällikkö, Kestävä kaupunki –ohjelma, Ympäristöministeriö
- Kestävän kaupunkikehityksen SDG-tavoitteet. Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys.
- Kansalliset toimet ja tuki kaupunkien kestävään kehitykseen
- Esimerkkejä ja työkaluja laaja-alaiseen ja poikkisektoraaliseen kestävän kaupunkikehityksen työhön
- Miten ajankohtaiset trendit – esim. kaupungistuminen, ilmastonmuutos, luontokato, digitalisaatio, väestökehitys, hyvinvointierot, asumisen muutokset – haastavat nykyiset tavoitteet ja keinot?
Ohjelmapäällikkö, Kestävä kaupunki –ohjelma, Ympäristöministeriö
Virve Hokkanen
Virvellä on yli 15 vuoden kokemus kaupunkien kestävyyden monialaisesta kehittämisestä, uusien ratkaisujen kokeilu- ja innovaatiotoiminnasta sekä verkostomuotoisesta kehitystyöstä. Hän työskentelee ohjelmapäällikkönä ympäristöministeriön Kestävä kaupunki –ohjelmassa (2019-2023), joka vauhdittaa kestävää kaupunkikehitystä painopisteinään sekä ympäristöllinen että sosiaalinen kestävyys.
Aiemmin Virve on toiminut muun muassa projektipäällikkönä valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi –kärkihankkeessa, ympäristöministeriön KIRAdigi –hankkeessa ja Uudenmaan aluekehitysyhtiön Culminatum Innovation oy:n asumisen osaamiskeskuksen tiimissä sekä eri tehtävissä Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteisessä Innovatiivinen kaupunki –ohjelmassa. Virve on koulutukseltaan Helsingin yliopistosta valmistunut maantieteilijä (FM).
- 10.45
- WORKSHOP
-
Kohti hiilineutraaleja kaupunkeja
Aapo Huovila,
Senior Scientist, VTT
- Tavoitteet
- Toimenpiteet
- Vaikutustenarviointi – ryhmätyö
Senior Scientist, VTT
Aapo Huovila
Aapo työskentelee älykkäiden kaupunkiratkaisujen kestävän kehityksen arvioinnissa. Tutkimustyöllään hän on noussut kestävän kaupunkikehityksen uranuurtajiksi: hänellä on 10 vuoden tutkimustausta indikaattorikehysten kehittämisestä, mikä auttaa kaupunkeja asettamaan mielekkäitä tavoitteita, optimoimaan resurssien käyttöä ja arvioimaan kaupunkiratkaisujen vaikutuksia.
Aapo toimii älykkään kaupungin vaikutustenarviointiryhmässä, joka analysoi kaupunkijärjestelmien järjestelmädynamiikkaa. Hänen töitään on julkaistu alan johtavissa aikakauslehdissä ja sitä on siteerattu yli 1000 kertaa.
- 13.00
-
Näkökulmia kestävään kaavoitukseen
Kirsi Rantama,
Osastopäällikkö, Kaupunkisuunnittelu, Sitowise
- Kestävän aluesuunnittelun teemoja
- Esimerkkejä – suunnitelmia, kaavoja, ohjeistusta
- Työkaluja ilmastokestävään kaavoitukseen
Osastopäällikkö, Kaupunkisuunnittelu, Sitowise
Kirsi Rantama
Kirsi Rantama työskentelee Sitowisen Kaupunkisuunnittelun osastopäällikkönä. Hänellä on monipuolinen kokemus kaupunkisuunnittelusta ja hän hallitsee laajasti kaavoitukseen liittyvät tehtävät. Kirsin erityisosaamista on asemakaavatasoinen suunnittelu laajoista aluekokonaisuuksista, täydennysrakentamiseen ja kaupunkitiloihin. Häntä kiinnostaa kestävien suunnitteluratkaisuiden sekä laadukkaan kaupunkikuvan ja kaupunkitilan edellytysten luominen.
Kirsillä on lähes 20 vuoden kokemus Helsingin kaupungilta uusien kantakaupungin laajennusalueiden asemakaavoituksesta. Lisäksi hän on nimettynä jäsenenä alan eri yhdistyksissä. Rantama kuuluu kaavanlaatijoiden rekisteriin numerolla YKS 653. Toimiensa ohessa Rantama on työskennellyt myös TKK:n arkkitehtiosaston tuntiopettajana.
- 14.45
-
Elinkaariviisaat alueet ja rakennukset
Miimu Airaksinen,
Senior Vice President, Development, SRV
- Miten rakennus optimoidaan monen tavoitteen suhteen?
- Keskeisimmät tekijät kestäviin tulevaisuuden ratkaisuihin
- Konkreettisia esimerkkejä toteutetuista ratkaisuista
Senior Vice President, Development, SRV
Miimu Airaksinen
Dr. Miimu Airaksinen works as Senior Vice President for development in SRV Group Plc. She is leading SRV’s sustainability and lifecycle-wise construction strategy programm. She is also currently member of EU Mission Board Assembly on Climate Neutral and Smart Cities. Before she joined SRV, she was the CEO and Managing Director at RIL Finnish Association of Civil Engineers and a Research Professor at VTT.
Kouluttajat
Ohjelmapäällikkö, Kestävä kaupunki –ohjelma, Ympäristöministeriö
Virve Hokkanen
Virvellä on yli 15 vuoden kokemus kaupunkien kestävyyden monialaisesta kehittämisestä, uusien ratkaisujen kokeilu- ja innovaatiotoiminnasta sekä verkostomuotoisesta kehitystyöstä. Hän työskentelee ohjelmapäällikkönä ympäristöministeriön Kestävä kaupunki –ohjelmassa (2019-2023), joka vauhdittaa kestävää kaupunkikehitystä painopisteinään sekä ympäristöllinen että sosiaalinen kestävyys.
Aiemmin Virve on toiminut muun muassa projektipäällikkönä valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi –kärkihankkeessa, ympäristöministeriön KIRAdigi –hankkeessa ja Uudenmaan aluekehitysyhtiön Culminatum Innovation oy:n asumisen osaamiskeskuksen tiimissä sekä eri tehtävissä Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteisessä Innovatiivinen kaupunki –ohjelmassa. Virve on koulutukseltaan Helsingin yliopistosta valmistunut maantieteilijä (FM).
Senior Scientist, VTT
Aapo Huovila
Aapo työskentelee älykkäiden kaupunkiratkaisujen kestävän kehityksen arvioinnissa. Tutkimustyöllään hän on noussut kestävän kaupunkikehityksen uranuurtajiksi: hänellä on 10 vuoden tutkimustausta indikaattorikehysten kehittämisestä, mikä auttaa kaupunkeja asettamaan mielekkäitä tavoitteita, optimoimaan resurssien käyttöä ja arvioimaan kaupunkiratkaisujen vaikutuksia.
Aapo toimii älykkään kaupungin vaikutustenarviointiryhmässä, joka analysoi kaupunkijärjestelmien järjestelmädynamiikkaa. Hänen töitään on julkaistu alan johtavissa aikakauslehdissä ja sitä on siteerattu yli 1000 kertaa.
Osastopäällikkö, Kaupunkisuunnittelu, Sitowise
Kirsi Rantama
Kirsi Rantama työskentelee Sitowisen Kaupunkisuunnittelun osastopäällikkönä. Hänellä on monipuolinen kokemus kaupunkisuunnittelusta ja hän hallitsee laajasti kaavoitukseen liittyvät tehtävät. Kirsin erityisosaamista on asemakaavatasoinen suunnittelu laajoista aluekokonaisuuksista, täydennysrakentamiseen ja kaupunkitiloihin. Häntä kiinnostaa kestävien suunnitteluratkaisuiden sekä laadukkaan kaupunkikuvan ja kaupunkitilan edellytysten luominen.
Kirsillä on lähes 20 vuoden kokemus Helsingin kaupungilta uusien kantakaupungin laajennusalueiden asemakaavoituksesta. Lisäksi hän on nimettynä jäsenenä alan eri yhdistyksissä. Rantama kuuluu kaavanlaatijoiden rekisteriin numerolla YKS 653. Toimiensa ohessa Rantama on työskennellyt myös TKK:n arkkitehtiosaston tuntiopettajana.
Kehitysjohtaja ja johtoryhmän jäsen, SRV
Miimu Airaksinen
Miimu on tekniikan tohtori ja SRV:n johtoryhmän jäsen, jonka vastuulla on SRV:n elinkaariviisas strategia ja vastuullisuus. Aikaisemmin Miimu toimi RIL ry:n toimitusjohtajana ja sitä ennen VTT:n tutkimusprofessorina. Hänellä on vankka kokemus kestävästä rakentamisesta ja kaupunkikehittämisestä. Hän on ollut muun muassa EU:n Mission Boardin jäsen Cilmate Neutral and Smart Cities alueessa sekä toiminut UN Habitatin Policy advisorynä.
Miimulla on kattava näkemys tämän hetkisestä rakentamisesta sekä kehittämisestä pitkällä tähtäimellä. Hän on aktiivisesti mukana EU:n tutkimushankkeiden evaluoinnissa, joka tuo hyvää perspektiiviä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Uransa aikana Miimu on ollut mukana monissa erittäin kunnianhimoisissa kestävän rakentamisen projektissa.
Koulutuksen hinnat
Mikä on hintaryhmäsi – julkinen vai yksityinen? Meidän määritelmän löydät täältä.
SUPER EARLY BIRD
Julkinen sektori: 549 €
Yksityinen sektori: 699 €
Voimassa 23.9.2022 asti.
OSTA LIPUTNORMAALIHINTA
Julkinen sektori: 649 €
Yksityinen sektori: 799 €
Voimassa 24.11.2022 asti.
OSTA LIPUTSinua saattaisi kiinnostaa myös
Saat verkkokaupastamme ryhmäalennuksen automaattisesti vähintään 3 hengen ryhmille. Voit myös meilata ryhmatarjous@professio.fi – me autamme oikeasti mielellämme.
OSTA LIPUTSaat verkkokaupastamme ryhmäalennuksen automaattisesti vähintään 3 hengen ryhmille. Voit myös meilata ryhmatarjous@professio.fi – me autamme oikeasti mielellämme.
OSTA LIPUTLaadukas koulutuskokemus paikasta riippumatta.
Sama kingi sisältö on aina taattu – toteutetaanpa koulutus etänä verkon välityksellä, paikan päällä tai hybridinä.
Toteutustapa on muovattu kaikkiin opetusmuotoihin soveltuvaksi eikä vuorovaikutuksellisuutta ole unohdettu. Modernisti tehty tekninen toteutus ja kouluttajien ammattitaito takaavat reaaliaikaisen ja interaktiivisen vuorovaikutuksen sekä kouluttajan että osallistujien kesken – koulutuksen toteutusmuodosta riippumatta.
Jäikö jokin mietityttämään koulutuksen toteutukseen liittyen? Klikkaa alta vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. 👇