Parempi, kestävälle pohjalle rakennettu työelämä vaatii ymmärrystä – Miksi me lähdemme?

Lähteminen on ilmiö, jonka vaikutukset kansantalouteen ja yritysten menestyksen edellytyksiin ovat merkittävät. Lähtemisen hinta on korkea, sillä jokainen lähtö vaikuttaa organisaation arjen toimintoihin, yhteisön dynamiikkaan ja toiminnan sujuvuuteen. Tilalle täytyy löytää uusi tekijä, joka vaatii resursseja. Vaihtuvuuden kustannukset ovat yllättävän kovat.

Eri tutkimusten mukaan jopa 35–45 % työikäisistä miettii aktiivisesti työpaikanvaihtoa ja osa vaihtoa miettivistä on valmis hyppäämään tyhjän päälle. Gallupin tutkimuksen mukaan sitoutuminen työhön on globaalisti laskusuuntainen. Suomalaisista ainoastaan 13 % on sitoutunut työhönsä – siis vain 13 sadasta!

Kolikon kaksi puolta

Työstä lähtemisen kolikolla on aina kaksi puolta. Lähtemistä tarvitaan työntekijöiden, yritysten ja työelämän kehittymiseksi – ihminen lähtee kohti kukoistusta haastavampien työmahdollisuuksien, mielenkiintoisten työtehtävien tai paremman kompensaation perässä. Uusien tekijöiden myötä yritykset kehittyvät. Vierivä kivi ei niin sanotusti sammaloidu.

Kuitenkin lähtemisen kolikon toinen, työstä poistyöntävien voimien puoli, ei olekaan sitten niin kaunis ja kiiltävä. Pois työntävät lähtemisen syyt ovat kerta toisensa jälkeen samoja ikäviä tekijöitä: johtamisen haasteet, huono tai toksinen johtaminen, arvojen yhteensopimattomuus, epäsopiva kulttuuri sekä kokemus arvostuksen ja kiinnostuksen puutteesta.

Saatat nyt miettiä, että millainen se tyypillinen lähtijä oikein on ja voiko vika lähtemiseen olla myös lähtijässä itsessään?
Yksiselitteisiä vastauksiahan ei ole. Tyypillinen lähtijä ei kuitenkaan ole työn vieroksuja, alisuorittaja tai turhasta valittaja.*

Päinvastoin. Tyypillinen poistyöntävien voimien lähtijä on kehityshaluinen, tunnollinen, yrityksen menestystä ja parasta haluava asioiden edistäjä, eikä hätkähdä vähästä. Lähtijä ei tyypillisesti myöskään lähde hetken mielijohteesta, vaan on sietänyt epämukavaa tilannetta jo pidemmän aikaa ja tehnyt voitavansa asioiden korjaamiseksi. Lopulta tulee ns. viimeinen niitti, joka katkaisee kamelin selän ja lopputuloksena on työpaikan vaihtaminen.

Lähtemisestä vaietaan

Lähes jokainen lähtijä käy lähtemisen kiirastulen yksin läpi. Moni uskoo olevansa ainoa, joka on epäonnistunut työssään. Lähtöjen todelliset syyt jäävät taakse suljettujen ovien taakse, jolloin kukaan ei voi niistä oppia eikä työelämä kehity. Työstä lähteminen tai irtisanotuksi tuleminen ovatkin suomalaisen työelämän tabuja. Liian usein exit-haastatteluissa ei uskalleta kertoa totuutta, koska työmarkkinamme on pieni ja pelätään leimaantuvansa valittajaksi – tai vielä pahempaa, että lähtöön vaikuttaneet henkilöt estävät tulevat työmahdollisuudet.

Kun lähtijät eivät puhu, jää yrityksille tila selittää lähtöjä itselleen edullisesti, eli pois vetävillä, houkuttelevilla voimilla. Vaikka uudet uramahdollisuudet ja korkeampi palkka selittävät osaa lähdöistä, on usein vähintään yhtä merkittävänä syynä aiemmin mainitut johtajuuden, arvostuksen puutteen ja epäsopivan kulttuurin tekijät. Nämä ovatkin nousseet yhä merkittävämmiksi työstä pois työntäviksi tekijöiksi koronan myötä. Ilmiölle on annettu useita nimiä kuten suuri irtisanoutumisaalto (the great resignation) tai hiljainen irtisanoutuminen (quiet quitting).

Työurien kuuluisi Suomessa pidetä pikemminkin kuin lyhentyä. Lähtijät -podcast syntyi halusta edistää parempaa työelämää ja tarjota kaikille Suomessa työtä tekeville vertaistukea lähtöpohdintaan ja osoittaa, ettei vaikeimmissakaan tilanteissa kukaan ole yksin. Lähtökohtana oli herättää keskustelua ja neutraloida lähtemiseen liittyviä asenteita.

Keväällä 2023 Lähtijät toteuttavat Kestävämpää työelämää: Miksi me lähdemme -tutkimusta, joka tuo suomalaiseen työelämäkeskusteluun ratkaisun avaimia kestävämmän työelämän rakentamiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkimus avaa syitä työpaikasta lähtemisen taustalla, ja tuo näkökulmia sekä työntekijän eli lähtijän että esihenkilöiden perspektiivistä. Tutkimuskysely on avoinna 16.3.2023 saakka ja pääset vastaamaan siihen täällä.

Lisää aiheesta HR-ammattilaisten Talk Showssa 9.5.2023

Olen puhumassa lähtemisen teemasta Miksi me lähdemme -tutkimuslöydösten näkökulmasta Profession Strategy Talk HR -tapahtumassa tiistaina 9.5. Ravintola Töölössä Helsingissä. Tule mukaan, koska parempi, kestävälle pohjalle rakennettu työelämä ja oikeat ratkaisut edellyttävät aiheen ymmärrystä. Lue lisää tapahtumasta täältä.

*Lähtijän profiili pohjautuu Lähtijät -podcastia varten toteutettuihin 250 lähtijät -haastatteluun.