Tekoälyn mahdollisuudet muuttuvat hyödyiksi vasta, kun myös työn arki uudistuu. Tutkija Jarmo Pulkkisen mukaan sote-organisaatioiden kannattaa aloittaa kuuntelemalla ammattilaisia, jotka tuntevat sekä palveluiden tarpeet että teknologian mahdollisuudet.
Lukuaika noin 4 minuuttia
Tekoälyn käyttöönottoa ei voi jättää tietohallinnon vastuulle. Tutkija Jarmo Pulkkisen mukaan onnistuminen edellyttää muutoksen johtamista, henkilöstön osaamisen kehittämistä ja riittävää tukea työn arkeen.
Tekoäly voi tukea ammattilaisten työtä, sujuvoittaa hallinnollisia tehtäviä ja uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Uusien työkalujen saatavuus ei kuitenkaan vielä takaa parempia tuloksia.
Hallintotieteiden tohtori Jarmo Pulkkinen haastoi Profession Apulaisosastonhoitaja 2026 -tapahtumassa johtajia tarkastelemaan teknologian rinnalla sitä, miten organisaatio pystyy ottamaan sen osaksi päivittäistä toimintaa.
Pulkkinen on tutkinut kuntien ja hyvinvointialueiden digitalisaatiota. Hänen viestinsä on selkeä: tekoälyn hyödyntäminen koskee koko organisaatiota.
Pulkkinen muistutti puheenvuorossaan, että ihmisen kyvykkyyksiä jäljittelevä teknologia on nyt laajasti ja suhteellisen edullisesti saatavilla. Jäljittely ei kuitenkaan takaa tuotetun tiedon luotettavuutta.
Hän varoitti hyväksymästä tekoälyn tuottamia kirjauksia sokeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tiedon laatu ja ammatillinen harkinta ovat keskeisiä työn edellytyksiä.
Arviointia tarvitaan jo ennen tekoälyn käyttöä. Ammattilaisen on hahmotettava tehtävä, annettava riittävä tausta ja kerrottava, millaisessa toimintaympäristössä ratkaisua tarvitaan. Pelkkä lopputuloksen tarkastaminen ei riitä.
Pulkkisen mukaan johdon on resursoitava, johdettava ja organisoitava tekoälyn tuomaa muutosta. Työntekijöiden tehtävänä on puolestaan kokeilla, oppia ja opastaa kollegoita.
Organisaation kannattaa aloittaa nykytilanteesta: mitä työkaluja käytetään, mihin niitä hyödynnetään ja millaiset ohjeet käyttöä ohjaavat?
Henkilöstölle tarvitaan teknistä ja sosiaalista tukea sekä selkeät linjaukset siitä, mitä saa käyttää ja mihin tarkoituksiin. Myös oppimiselle on varattava aikaa. Uuden omaksumista ei voi jättää muun työn ohessa tehtäväksi.
Kaikkea ei tarvitse toteuttaa kerralla. Pulkkinen kannustaa valitsemaan hankkeita, joista voidaan odottaa hyötyä työntekijöille, asiakkaille, potilaille ja organisaatiolle.
Pulkkinen kehotti johtajia hyödyntämään nykyistä paremmin organisaation sisältä löytyvää asiantuntemusta.
– Sen sijaan, että ostaisitte minun kaltaisiani konsultteja organisaatioonne, kuunnelkaa työntekijöitänne.
Haastatellessaan digitalisaation ja tekoälyn edelläkävijätyöntekijöitä eri puolilla Suomea Pulkkinen on tunnistanut ammattilaisia, jotka yhdistävät käytännön työn tuntemuksen tekniseen osaamiseen ja sosiaalisiin taitoihin.
Hän kannustaa antamaan näille työntekijöille aikaa, resursseja ja mahdollisuuksia edistää kehittämistä. He tuntevat työn arjen ja pystyvät tunnistamaan, missä teknologia voisi auttaa.
Pulkkinen nosti esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, jossa kirjaamistyökalun käyttöönotto lähti liikkeelle sosiaalihuollon omasta tarpeesta. Hänen korostamansa oppi oli ottaa työntekijät mukaan heti alusta.
Tekoälyn käyttöönotto ei ole itseisarvo. Jos työkalun tuottamia kirjauksia joutuu korjaamaan jatkuvasti tai tulkkauksen laatu jää heikoksi, kustannussäästö ei yksin kerro onnistumisesta.
Pulkkinen painottaa helppokäyttöisiä ja hyödyllisiä järjestelmiä sekä niiden toimivuuden todentamista. Hän suosittelee aloittamaan pienellä käyttäjäjoukolla ja arvioimaan tulosten laatua ennen laajempaa käyttöönottoa.
Hyötyjä kannattaa tarkastella myös työntekijän näkökulmasta. Tekoälyn arvo voi näkyä ajansäästön lisäksi kognitiivisen kuormituksen vähenemisenä.
Pulkkinen muistuttaa, ettei tekoäly poista ammattilaisen vastuuta. Samalla hän korostaa, ettei vastuuta käyttöönoton onnistumisesta voi jättää yksin loppukäyttäjälle.
Mukaan tarvitaan tietohallinto ja tietosuojan asiantuntijat. Mitä enemmän työntekijä jää yksin, sitä heikommat edellytykset hänellä on toimia uuden teknologian kanssa.
Pulkkinen kokosi onnistumisen edellytyksiksi toimivat työkalut, osaamisen kehittämisen, motivaation ja tuen. Teknologian rinnalla organisaatioiden on rakennettava tapoja oppia ja tehdä yhdessä.
Artikkeli perustuu Jarmo Pulkkisen puheenvuoroon Apulaisosastonhoitaja 2026 -tapahtumassa.
Tutkija (HtT) Web Fellows Oy ja Lapin yliopisto
AJANKOHTAISTA SOTE-ALALLE
Poimi ajankohtaiset näkökulmat kohtaamiseen, johtamiseen ja ihmislähtöiseen sote-työhön.
syvenny aiheeseen
Arvokkaan elämän, kohtaamisen ja ihmislähtöisen sote-työn teemat jatkuvat Profession tapahtumissa ja koulutuksissa.
MEISTÄ
Professio järjestää koulutuksia, tapahtumia ja asiantuntijasisältöjä ammattilaisille, esihenkilöille ja johtajille. Sote-sisällöissämme käsitellään teemoja, jotka näkyvät suoraan arjen työssä: kohtaamisessa, johtamisessa, palveluiden kehittämisessä ja ihmislähtöisessä toimintakulttuurissa.
Tavoitteena ei ole vain jakaa tietoa, vaan vahvistaa osaamista, joka muuttuu paremmiksi päätöksiksi, vaikuttavammiksi käytännöiksi ja arvostavammiksi kohtaamisiksi.
Tarve voi olla yksittäinen koulutus, tapahtuma, koko tiimin yhteinen osaamisloikka tai organisaatiolle räätälöity kokonaisuus. Me autamme löytämään tavan, joka sopii tavoitteeseesi.
Kohtaa alan asiantuntijat, kollegat ja päättäjät ajankohtaisten teemojen äärellä. Tapahtumissa saat uusia näkökulmia, vertaisten kokemuksia ja ideoita oman työn tai organisaation kehittämiseen.
Kohtaa alan asiantuntijat, kollegat ja päättäjät ajankohtaisten teemojen äärellä. Tapahtumissa saat uusia näkökulmia, vertaisten kokemuksia ja ideoita oman työn tai organisaation kehittämiseen.
Kun osaamistarve on organisaatiokohtainen, rakennamme koulutuksen tavoitteidenne, kohderyhmänne ja arjen tilanteidenne mukaan. Räätälöity kokonaisuus auttaa viemään uuden osaamisen osaksi yhteisiä toimintatapoja.
Kun sama sisältö kiinnostaa useampaa osallistujaa, ryhmäosallistuminen tekee oppimisesta vaikuttavampaa. Kysy ryhmätarjousta tiimille, yksikölle tai organisaatiolle.
