Skip to content

SUOMEN SUURIN KOTIHOIDON JA PALVELUASUMISEN KEHITYSFOORUMI.

15.–16.11.2022 | Hybriditapahtuma: Clarion Hotel, Helsinki & Live Stream

LIPUTOHJELMA

#KOPA2022

Faktoja ja visioita ikääntyneen väestön tueksi – jo 12 vuoden ajan.

Palvelurakenne on muutospaineessa, kun väestö vanhenee ja palveluita tarvitaan (lähi)tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Millaista hoiva-alaa meidän tulisi rakentaa tänään sekä alueellisesti että toimijakohtaisesti, jotta se on kestävää, laadukasta ja joustavaa myös tulevaisuudessa?

KOPA 2021 – Kotihoito & Palveluasuminen -tapahtumassa otettiin katsaus ikäihmisten palvelujen kehityssuuntiin nyt ja tulevaisuudessa! Tositarinoiden, mukaansatempaavien puheenvuorojen ja yllättävien kysymysten kautta syntyi oivalluttavat keskustelut vanhuspalveluiden suurimmista asioista ja ilmiöistä:

  • Laadukkaan valvonnan & ohjauksen toteuttaminen
  • Asumisen konseptit & ympäristöt
  • Kasvava resurssipula & työn organisoinnin uudistaminen
  • Johtajana kehittyminen & vaatimuksiin vastaaminen
  • Etähoiva & digipalvelut

Nähdään taas 2022 – tapahtuman Super Early Bird -liput ovat myynnissä nyt!

890 

OSTA LIPUT

 

Valitse lipputyyppi sen mukaan osallistutko paikan päälle vai etänä. Saat ryhmäalennuksen vähintään 3 hengen ryhmälle.

 

Julkisen sektorin osallistujille tarjoamme -30 % alennuksen lipusta koodilla JULKINEN30 – syötä koodi ostoskorissa ”Etukoodi”-kohtaan. 

Hintaan lisätään laskutuslisä 8 € ja ALV (24%). Maksuttomista tapahtumista ei peritä laskutuslisää.

Hoiva-alaa kehitetään 300+ päättäjän voimin

– kiitos vuoden 2021 osallistujille, puhujille ja kumppaneille!

Lavalla alan edelläkävijät 2021.

Assistant professor, Department of Design, Aalto-yliopisto

Martina Čaić

Martina on nostettu Helsingin sanomien 35 Nuorta edelläkävijää listalle.

”Tutkin uusia teknologioita vanhusten hoidossa. Vuorovaikutus robottien kanssa herättää paljon kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa yksityisyydensuojaan, turvallisuuteen, itsenäisyyteen ja hyvinvointiin. Länsimaiden ikääntyvä väestö ja pula terveydenalan työntekijöistä voi nostaa tarvetta työtehtävien robotisoinnille. Me haluamme tietää, miten robottien kanssa toimiminen vaikuttaa vanhusten fyysiseen terveyteen, psykososiaaliseen terveyteen ja kognitiiviseen terveyteen. Koetaanko robotit sosiaalisiksi? Voidaanko niillä vähentää yksinäisyyttä? Miten vanhuksen tytär tai hoitaja suhtautuvat robottiin? Vielä robotit eivät ole sillä tasolla, että ne voitaisiin ottaa laajaan käyttöön. Ne voivat puhua, muistuttaa lääkkeistä ja ilmoittaa potilaan kaatumisesta. Monet vanhukset näkevät robotit sekä mahdollisuutena että uhkana. Ne voivat auttaa, vaikka vanhuksen kaatuessa, mutta kaikki eivät halua olla koko aikaa tarkkailtavana. Osa vanhuksista pelkää, että robotit korvaavat oikeat ihmiset, jotka eivät enää tule käymään robotin saavuttua. En pyri puhumaan robottien puolesta. Tutkin, voivatko ne viedä meitä parempaan tulevaisuuteen. Toistaiseksi teknologian kehitys on sillä tasolla, että ne voivat ottaa hoitaakseen monia aikaa vieviä rutiinitehtäviä. Olemme vielä kaukana siitä, että robotit hoitavat empatiaa vaativia tehtäviä. Enkä ole varma, haluammeko sen tapahtuvan.”

järjestöjohtaja, JHL

Kari Bagge

KAri Bagge on JHL:ssä järjestöjohtajana. Koulutukseltaan hän on vanhustyöhön suuntautunut lähihoitaja, sosionomi (AMK), yhteiskuntatieteiden maisteri, koulutettu työnohjaaja ja ammatillinen opettaja. Hän on johtanut vanhuspalveluita yksityissektorilla sekä toiminut lähihoitajan tehtävissä miltei koko työuransa ajan keikkaluonteisesti. Hän oli  myös JHL:n edustajana vk. vanhuspalvelulain (osa I) neuvotteluissa.

toimialuejohtaja, ikäihmisten palvelut, Siun Sote

Eija Rieppo

Eija Rieppo on toiminut viimeiset 20 vuotta erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtävissä mm. Etelä-Karjalassa Imatralla vanhuspalvelujohtajana, Kymenlaaksossa, Haminassa terveysjohtajana ja Pohjois-Karjalassa Joensuussa ensin vanhuspalvelujohtajana, sittemmin yhteistoiminta-alueen Joensuu-Kontiolahti-Outokumpu sosiaali- ja terveysjohtajana ja Siun soten alusta (2017) ikäihmisten palvelujen toimialuejohtajana. Tällä hetkellä hänellä on noin 2000 työntekijää, hieman vajaa 200 milj euron budjetti.

journalisti, dokumentaristi ja tv:stä tuttu haastattelija

Nina Rahkola

Nina Rahkola on journalisti, dokumentaristi ja tv:stä tuttu haastattelija. Hän on juontanut vuosien ajan MTV3-kanavan eri ajankohtaisohjelmia. Tämänhetkinen työmaa on alkuilloista tuttu ohjelma Viiden jälkeen. Lisäksi Rahkola on palkittu dokumentaristi, joka on kiertänyt kuvausreissuilla eri puolilla maailmaa muun muassa Afrikan köyhimmissä slummeissa ja Intian kapinallisalueilla. Pitkä uutiskokemus ja kokemukset maailmalta värittävät lempeästi Rahkolan maailmankuvaa.

erityisasiantuntija, ikääntyneiden palvelut, Suomen Kuntaliitto ry

Anna Haverinen

Anna on pitkään toiminut ikääntyneiden palvelujen kehittämis- ja johtotehtävissä ja nykyään hän toimii Kuntaliitossa ikääntyneiden palveluiden erityisasiantuntijana.

Suomen tunnetuimpia HR- ja rekrytointiammattilaisia, kirjailija

Saana Rossi

Saana Rossi on yksi Suomen tunnetuimmista HR- ja rekrytointiammattilaisista, puhuja, advisor ja kirjailija. Saana on toiminut HR:n, rekrytoinnin ja viestinnän parissa lähes 15 vuoden ajan ja on uransa aikana rekrytoinut tuhansia ammattilaisia. Vuonna 2018 hänet palkittiin ensimmäisenä Suomessa Vuoden rekrytoijana. Hänen esikoiskirjansa Rekrytoija julkaistiin 2020.

Hän työskenteli pitkään teknologiayhtiö Vincitissä (Euroopan paras työpaikka 2016 & Suomen paras työpaikka 2014, 2015 ja 2016 by Great Place To Work) mm. henkilöstön menestymisestä vastaavana johtajana. Nykyään Saana konsultoi johtamisesta, kulttuurista ja kasvusta sekä toimii yritysten advisorina ja hallituksissa.

Pitkänlinjan vanhenemisen tutkija ja psykoterapeutti

Marja Saarenheimo

Marja on koulutukseltaan psykologi, psykoterapeutti ja filosofian tohtori ja työskennellyt vanhenemisen tutkijana, kouluttajana, kehittäjänä ja psykoterapeuttina yli 30 vuoden ajan. Tällä hetkellä hän työskentelee psykoterapeuttina ja työnohjaajana omalla vastaanotollaan Espoossa, jonka lisäksi hän toimii kouluttajana Helsingin yliopiston kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiakoulutusohjelmassa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat olleet mielenterveyden kysymykset vanhuudessa, muisti ja muisteleminen sekä omaishoito ja muistisairaiden ihmisten hoito.

Marja on julkaissut useita vanhenemiseen ja mielenterveyteen sekä muistiin ja muistelemiseen liittyviä artikkeleita ja kirjoja:

  • Jos etsit kadonnutta aikaa – vanhuus ja oman elämän muisteleminen (1997)
  • Vanhuus ja mielenterveys (2003)
  • MielenMuutos masennuksen hoidossa (Saarenheimo&Pietilä 2006)
  • Muistamisen vimma (2012)
  • Ikäpolvien taju (Yhdessä työryhmän kanssa 2013)
  • Vanhenemisen taito (2017)
  • Ilmeikäs arki (Pietilä&Saarenheimo 2017)

FT, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti VET, tutkija, Terapiahuone Mielen Tila

palkitsemisen tutkija, Itä-Suomen yliopisto & lehtori, Metropolia

Jaana Seitovirta

Tutkija (postdoc), TtT (Terveystieteiden tohtori, 2019), Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. Aihealueina sairaanhoitajien palkitseminen, hoitotyön johtaminen. Taustalla kokemusta sairaanhoitaja-terveydenhoitajana (AMK) työhyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä. Lisäksi koulutusta ja työkokemusta myyntihenkilöstön johtamisesta,  vähittäiskauppamyynnistä ja henkilöstöhallinnosta.

kirjailija, lääkäri, digilääkäriyrittäjä & sote-konsultti

Eetu Salunen

Eetu Salunen on Sote-konsultti, kirjailija, lääkäri ja digilääkäriyrittäjä. Ennen yrittäjänä toimimista, hän on johtanut mm. Paijät-Hämeen hyvinvointiyhtymää ja Espoon kaupungin terveyspalveluita. Koulutukseltaan hän on yleislääketieteen erikoislääkäri, MBA ja filosofian maisteri.

Kotihoito & Palveluasuminen 2021: Puheenvuoro on toteutettu yhteistyössä Evondos Oy:n kanssa.

puheenjohtaja, JHL

Päivi Niemi-Laine

vanhustyön johtaja, Oulu

Mervi Koski

palvelujohtaja, Ikäihmisten palvelut, Tampere

Mari Patronen

Mari Patronen on Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta alueen ikäihmisten palvelujen palvelujohtaja. Hänellä on pitkä kokemus alalta eri organisaatioista julkiselta- ja yhdistyssektoreilta.

Mari on vahvimmillaan kehittäjänä ja innovoijana. Hän on ollut mukana mm. Kotitorin kehittämistyössä useita vuosia sekä luomassa asiakkaan sujuvaan palvelupolkuun liittyvää lähitori -konseptia.

Tampereen kotitori on toiminut 12 vuoden ajan tukien ikääntyvien tamperelaisten ja yhteistoiminta-alueen myötä myös orivesiläisten kotona asumista. Kotitorin palveluintegraattori kokoaa kotona asumista tukevien palveluntuottajien verkoston sekä tuottaa Kotitorin neuvonta- ja ohjauspalvelut. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu Laitetorin ylläpito ja kehittäminen sekä muutosjohtamisen tukeminen. Tulevana vuonna palvelut laajenevat ikäihmisistä uusiin asiakasryhmiin. Vuoden 2022 alusta lähtien Kotitori tarjoaa palveluja ikäihmisten lisäksi myös vammaisille henkilöille sekä esimerkiksi päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien vuoksi neuvontaa ja ohjausta kotona asumisen tueksi tarvitseville.

johtaja, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto, STM

Taru Koivisto

Taru Koiviston vastuualueeseen kuuluvat iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden palvelut, kuntoutus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, terveyttä edistävä liikunta ja terveellinen ravitsemus, mielenterveyden edistäminen, työkykyä edistävät sote-palvelut.

toiminnanjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry

Minna Huhtamäki-Kuoppala

Minna on psykiatrian erikoissairaanhoitaja. Hän on työskennellyt julkisella sektorilla mm. Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan neurologian poliklinikalla kuntoutusohjaajana (muistipotilaat). Suurimman osan työhistoriastaan hän on työskennellyt eri ikäisten muistisairaiden ja perheiden parissa järjestötyössä – n. 30 vuotta.

Minna toimii tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtajana. Yhdistyksellä on ollut historiansa aikana parikymmentä hanketta. Monet hankkeissa kehitetyt toimintamallit ovat juurtuneet osaksi alueen muistityön hoitoketjua. Tällä hetkellä yhdistyksellä on meneillään kolme hanketta: 1) Muistiluotsi – asiantuntija- ja tukikeskustoiminta muistiperheiden tukena, vapaaehtoiminnan koordinoijana ja alueellisena vaikuttajana, 2) Kortteleihin kulttuuria -hanke, joka vie kulttuuritoimintaa lähelle ikääntyneitä. Hankkeessa kehitetään yhdessä ikäihmisten kanssa ryhmätoimintoja, joissa on tarjolla taide- ja kulttuurielämyksiä, vahvistetaan ikäihmisten psykososiaalista hyvinvointia ja tuodaan esille aivoterveyden edistämisen näkökulma. 3) Muisti mukana menossa -hanke, jossa järjestetään näyttöön perustuvalla, mutta konkreettisella toimintamallilla toteutettavaa kerhotoimintaa muistisairauksien riskissä oleville henkilöille (aivoterveyden edistäminen). Lisäksi yhdistyksessä tehdään työtä muisti- ja ikäystävällisyyden huomioimiseksi.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on valmistumassa alueellinen Muistisairaan palveluketju, jota on valmisteltu moniammatillisesti ja monialaisesti maakunnan koko alueen ammattilaisten kanssa. Myös E-P:n Muistiyhdistys on tässä työssä mukana järjestötoimijana.

ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto

Mervi Kolari

Mervi Kolari on ollut Valvirassa ylitarkastajana vuodesta 2012 eli kymmenes vuosi on menossa. Valvirassa hänen tehtäviinsä on kuulunut moninaisia sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan tehtäviä sekä yksityisen terveydenhuollon lupahallinnon tehtäviä. Vuodesta 2018 hänen tehtäviinsä on kuulunut sosiaalihuollon valvonnan tehtävät erityisesti vanhustenhuollon valvonta sekä sosiaalihuollon lääkehoitoon liittyvät kysymykset ja ohjaus.

toimitusjohtaja, Hoivarakentajat

Tarmo Kemppainen

Tarmo Kemppainen on ollut Hoivarakentajat Oy:n toimitusjohtajana maaliskuusta 2019 alkaen. Tarmon työn keskiössä on hoivayrittäjän auttaminen liiketoiminnan kasvattamisessa vetovoimaisten ja pitkäikäisten palvelurakennusten avulla.

Hoivarakentajat on Suomen johtava julkinen hirsirakentaja, joka on erikoistunut aistiystävälliseen, vähähiiliseen ja asiakkaan tarpeita kuuntelevaan rakentamiseen. Hoivarakentajat Oy:n liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa.

rakennuttaja-arkkitehti, Vantaan kaupunki

Sini Koskinen

Sini Koskinen on Vantaan kaupungin rakennuttaja-arkkitehti. Uransa aikana Sini on syventynyt vastuulliseen ja kestävään rakentamiseen. Erityisesti hänen sydäntään lähellä ovat puurakentaminen, kiertotalous ja ilmastoystävällisyys.

Vuonna 2017 Aalto-yliopistosta arkkitehdiksi valmistunut Sini on toiminut aiemmin esimerkiksi opetustehtävissä ja puurakennushankkeen projektipäällikkönä. Lisäksi hän on vaikuttanut Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn Helsingin ja Uudenmaan osaston hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana.

toimitusjohtaja, Villa Sipriina

Anu Harttunen-Rytkönen

Anu Harttunen-Rytkönen on Kirkkonummella sijaitsevan kehitysvammaisten ryhmäkoti Villa Sipriinan toimitusjohtaja ja yrittäjä. Kokemusta yrittäjyydestä on kertynyt reilut kaksikymmentä vuotta.

Anun luotsaamassa Villa Sipriinassa vaalitaan osallisuutta, yksilöllisyyttä ja kodikkuutta. On itsestään selvää, että asukkaat ja henkilökunta ovat mukana ryhmäkodin päätöksenteossa. Villa Sipriinan jokapäiväistä arjen hyvinvointia korostavan ideologian mukaiset, ilmastoystävälliset ja kaikkia aisteja hellivät hirsitilat valmistuivat vuonna 2020.

laatujohtaja, Attendo

Pekka Hard

”RAI voi tehdä asiakkaiden arjesta ja hoitajien työstä entistä merkityksellisempää, kun se kasvaa teknisestä työkalusta aidoksi osaksi päivittäistä arkea.”

Aiemmassa tehtävässään sotealan konsulttina Pekka on kehittänyt ja arvioinut, miten asumispalveluiden laatua ja vaikuttavuutta voitaisiin vertailla. Kansainvälisesti tutkittu ja käytetty RAI vakuutti. Se sisälsi keskeiset elementit tulosten, vaikuttavuuden ja tavoitteiden mittaamiseen.

Laatujohtajan työssä jatkuva kehitys on ytimessä – kulttuurin rakentaminen, muutosjohtaminen ja motivointi ovat keskeisiä haasteita.

”RAI ei saa jäädä irralliseksi, vaan sitä tulee hyödyntää laajasti sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Sen tuottama tieto nivoutuu parempaan asiakaskokemukseen ja vie laadun uudelle tasolle.”

RAI-koordinaattori, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Tiina Lehtinen

Tiina on ollut täysipäivänen RAI-koordinaattori syksystä 2012, hoitoalalla vuodesta 1984.

”Minulla on kokonaisvastuu RAI-käytöstä ja -hyödyntämisestä alueellamme. Teen kaikkea peruskäyttäjien koulutuksesta esimiesten ja ylimmän johdon tiedolla johtamisen tukemiseen. Olen ”RAI-kielenkääntäjä” ja pidän huolta siitä, että ymmärrämme yhteistä kieltä.”

Tiina toteaa, että RAI ei ole helppo asia, sen eteen täytyy tehdä työtä. Jokainen arviointi on tärkeä, niistä muodostuu tekemisen kokonaislaatu, joka vie työtä eteenpäin.

”RAI nostaa esiin asioita, ilmiöitä ja antaa hyviä vinkkejä. Ammattilaisen tehtävä on ymmärtää ja tulkita RAI-tietoa.”

osastonhoitaja, Kustaankartano, Helsingin kaupunki

Jaana Pilvinen

Jaana on ikäihmisille suunnattujen digitaalisten ratkaisujen käytännön hankkeiden pioneereja. Kokemusta löytyy niin virtuaalitodellisuudesta, älylattioista kuin aistihuoneistakin.

Concept Owner, SofiCare

Mirva Sainiemi

Mirva Sainiemi on pitkän HR- ja sote-taustan omaava tulevaisuuden työn kehittäjä, jonka sydän sykkii ihmisille, fiksummalle inhimilliselle työelämälle ja teknologian mukanaan tuomille mahdollisuuksille. Työntekijäkokemuksen kehittämisen lisäksi Mirvan intohimona on edesauttaa arvokasta vanhuutta, kiireettömiä kohtaamisia ja hyvää hoivaa.

valmistelujohtaja, Palveluiden järjestäminen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Nina Linja

Nina Linja on pitkän linjan sote-alan ammattilainen, jonka sydän sykkii erityisesti vanhustyölle. Nina on urallaan toiminut useissa eri tason johtamis- ja kehittämistehtävissä sote-kentällä. Työssään Ninaa motivoivat erityisesti rohkeat kokeilut, asiakaslähtöisesti toteutetut palvelut sekä työstään innostuneet ja motivoituneet ammattilaiset.

palveluliiketoiminta-ja kehitysjohtaja, Tamro Oyj

Heikki Koski

geriatrian dosentti & vieraileva professori, THL

Harriet Finne-Soveri

Harriet tutkii ravitsemusta, kipua ja lääkitystä sekä elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa vanhuspalveluissa. Hän tekee yhteistyötä Suomessa pääasiallisesti Helsingin yliopiston yleislääketieteen laitoksen kanssa ja kansainvälisesti interRAI-tutkijajärjestön kanssa.

Hänen tekemä tutkimustyö on ollut osallisena siinä, että systemaattisesti kerätty tieto vanhuspalvelujen asiakkaiden ongelmista ja tarpeista on ”sytyttänyt valot vanhuspalveluihin”. Tieto on tehostanut yksilöllisen hoitosuunnitelmien laatimista, hoidon laadun parantamista ja vanhuspalveluiden vertailua ja suunnittelua. Uusimpia alueita ovat koetun hoidon laadun arviointijärjestelmän luominen kansainvälisenä yhteistyönä sekä elämän loppuvaiheen hyvän hoidon kehittäminen.

Tutkijana häntä inspiroi se, että tulokset näkyvät arjessa. ”En ole työssäni pyrkimässä perille, vaan katsomassa, minne tie on polveilemassa.”

TunteVa-ohjaaja & Validaatio-kouluttaja

Sari Väisänen

Sarin uteliaisuutensa muistisairaan kohtaamiseen alkoi jo ensimmäisellä työssäoppimisen jaksolla lähihoitajan opinnoissa. Sairaanhoitajan vastaus, ” Ei niille hulluille enää mitään voida” pysäytti ja ihmetytti, mutta lopulta sai Sarin liikkeelle.

Sari on kouluttautunut työelämänsä aikana laaja-alaisesti – hän on valmistunut:

  • TunteVa-hoitajaksi 2007
  • TunteVa-ohjaajaksi 2009
  • Sairaanhoitajaksi 2013
  • Validaatio-kouluttajaksi 2018

Sari on myös tullut silloisen työpaikkansa INNO-kilpailussa toiseksi aiheella: ”Omaishoitajien tukimalli TunteVa-toimintamalliin pohjaten”. Opinnäytetyön hän on tehnyt aiheesta ”Muistisairaan arvokas kohtaaminen”. Sari on luennoinut aiheesta omaisille, hoitajille, osastonhoitajille ja lääkäreille. Hän iloitsee kouluttautuneiden uteliaisuudesta ja halusta oppia. Tällä hetkellä Sari opiskelee myös digimaailman mahdollisuuksia.

Esperi Hoivakoti Omenapihan asukkaan omainen

Saritta Duhamel

Saritta on Esperi Hoivakoti Omenapihassa asuvan ikääntyneen rouvan tytär ja edunvalvoja. Hänen äitinsä asunut 5,5 vuotta Omenapihassa. Muuttaessaan Omenapihaan äiti oli vielä toiminnallinen ja osallistui kodinomaiseen toimintaan mm. pyykkihuolto, leivonta yms. Nyt hän on Alzheimerin viimeisessä vaiheessa. Saritta on ollut mukana seuraamassa Omenapihan toimintaa ja sitä, miten validaatio näkyy kodin arjessa ja muistisairaan kohtaamisessa.

(henkilöstö ja viennin asiakaspalvelupäällikkö, Molok Oy)

liiketoimintajohtaja, ikäihmisten palvelut, Esperi Care

Arne Köhler

Arne Köhler on Esperin ikäihmisten palveluiden liiketoimintajohtaja. Roolissaan Arne vastaa Esperin 120 ikäihmisten hoivakodista ja päivätoimintapalveluista. Arnella kertyi laajaa kokemusta eri pohjoismaiden SOTE-sektoreista hänen toimiessaan kymmenen vuotta Boston Consulting Group:n Health Care Provider segmentin pohjoismaiden vetäjänä, ennen kuin tuli Esperin laatu- ja kehitysjohtajaksi tammikuussa 2019.

johtaja, Lempäälän Kotokampus

Pauliina Alén

Pauliina työskentelee Kotokampuksen johtajana. Hän on yhdessä henkilöstön kanssa vienyt teknologisia ratkaisuja osaksi kotihoidon ja palveluasumisen arkea. Rohkea ja ennakkoluuloton toimintaperiaate kuvaavat niin Kotokampusta kuin sen työntekijöitä – myös johtajaa.

toimitusjohtaja, Alustapalvelu Sociala

Hanna Hauta-aho

Hanna Hauta-aho on Socialan toimitusjohtaja. Hänellä on kokemusta asiantuntijaorganisaatioiden ja palveluiden kehittämisestä. Hanna innostuu asiakaslähtöisistä palvelupoluista ja teknologialla tuetuista prosesseista.  Hän on ollut perustamassa Socialaa ja konseptoinut Yhteisen hyvän alusta -toimintamallia sekä sitä tukevaa platformia.

Alustapalvelu Sociala Oy on seitsemän järjestön vuonna 2018 perustama yhteiskunnallinen yritys. Sociala on hyvinvointipalveluiden vastuullinen ja älykäs yhteisötalouden alusta, joka vahvistaa eri toimijoiden asiakaslähtöistä yhteistyötä yhteisten arvojen ohjaamana.

terveys- ja vanhuspalvelujohtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne

Hannele Koski

toimitusjohtaja, Tunstall

Mika Rajasalo

Mika Rajasalo vastaa Tunstallin liiketoiminnasta Suomessa ja on työskennellyt yrityksessä 6 vuotta. Mikalla on yli 20 vuoden kokemus eri teknologiaorganisaatioista pääasiassa tuotehallinnassa, myynnissä ja markkinoinnissa sekä yritystoiminnan kehittämisestä. Hän on vaikuttanut eri kokoisissa organisaatiossa, kaikkea start-upista Nokiaan asti.

Tunstall toimittaa älykästä terveysteknologiaa kotihoitoon, palvelutaloihin sekä sairaaloihin. Yli 60 vuoden kokemuksella Tunstallin teknologiaa on integroitu asuntoihin, terveyssektorille sekä sosiaalipalveluihin maailmanlaajuisesti. Nyt Tunstall on lanseerannut turvapalvelukeskuksen, jota Tampereen kaupunki käyttää Socialan välittämän palvelukokonaisuuden kautta.

tekninen asiantuntija, Everon

Mika Hokkanen

Työskennellyt aikaisemmin mm. Nokialla, partneri yrityksessä Takova Oy ja perustajäsen yrityksessä Sote 360 Oy. Intohimona digitaalisten palveluiden jalkauttaminen sote-toimialalla.

yksikön johtaja, Humana Kristallikartano

Taru Sarjovaara

tila- ja tukipalvelujohtaja, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Velimatti Thure

toimitusjohtaja, Adapteo Finland

Juha Kalliokulju

Juha Kalliokulju vastaa Adapteon mukautuvien kiinteistöjen liiketoiminnasta Suomessa. Hän on toiminut Adapteo Finland Oy toimitusjohtajana vuodesta 2017. Hänellä on merkittävä palveluliiketoiminnan kokemus johtotehtävistä Microsoftilla ja Nokiassa.

Nykyisessä tehtävässään hän pyrkii edistämään taloudellista rakentamista, ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja sekä asiakastyytyväisyyden kasvattamista.

ft, kinestetiikka- ja Avekki-kouluttaja, Suomen Kinestetiikkayhdistyksen perustaja- ja hallituksenjäsen

Raimo Lappalainen

Raimo Lappalainen on kinestetiikan asiantuntija ja pidetty kouluttaja. Hän on ollut laatimassa kinestetiikan laatuyksiköiden kriteeristöjä sekä tehnyt useiden laatuyksiköiden auditointeja. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus erityisryhmien, niin kehitysvammaisten kuin ikääntyneidenkin, parista sekä yli 20 vuoden kouluttajakokemus. Raimo on vuorovaikutuksen, kohtaamisen sekä koskettamisen asiantuntija ja hänen erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat haastavat asiakastilanteet ja niihin ratkaisujen löytäminen. Hänen koulutuksissa aika ei käy pitkäksi ja usein onkin harmiteltu, että koulutus päättyi jo!

asiakkuusjohtaja Oy Raisoft Ltd

Minna Wentus

”Yhteinen päämäärä ja luottamus on kaiken toiminnan ydin”

Minnalla on pitkä kokemus sote-alalta ja lähes koko matkan on myös RAI kulkenut mukana. Alussa hän oli hyvinkin RAI-kriittinen, mutta se selätettiin paremmalla ymmärryksellä.

– RAIsta tuli keskeinen työväline hoidon ja työn suunnitteluun. Käytimme sitä myös asiakkaan ja omaisten kanssa hoidon suunnitteluun. Asiakkaan kanssa tutkimme yhdessä raporttien tuloksia. Yksi asiakaskommentti on jäänyt iäksi mieleeni. Asiakas kysyi minulta, että milloin me tehdään taas sellainen arvio, josta näkee, mitä me ollaan saatu aikaiseksi!

Myöhemmin Minna täydensi opintojaan YAMK-tutkinnolla. ­­Raisoftin asiakkuusjohtajana Minna on kiitollinen laajasta taustastaan.

–Se laajensi strategisen työn ymmärrystäni. Sekä Raisoftin sisällä että tiiviissä yhteistyössä asiakkaittemme kanssa olen oivaltanut sen, kuinka yhteinen päämäärä ja luottamus on kaiken toiminnan ydin!

Ohjelma 2021.

keskiviikko 17.11.

  • 9.00
  • Tervetuloa! Ilmoittautuminen ja aamupala
journalisti, dokumentaristi ja tv:stä tuttu haastattelija

Nina Rahkola

Nina Rahkola on journalisti, dokumentaristi ja tv:stä tuttu haastattelija. Hän on juontanut vuosien ajan MTV3-kanavan eri ajankohtaisohjelmia. Tämänhetkinen työmaa on alkuilloista tuttu ohjelma Viiden jälkeen. Lisäksi Rahkola on palkittu dokumentaristi, joka on kiertänyt kuvausreissuilla eri puolilla maailmaa muun muassa Afrikan köyhimmissä slummeissa ja Intian kapinallisalueilla. Pitkä uutiskokemus ja kokemukset maailmalta värittävät lempeästi Rahkolan maailmankuvaa.

järjestöjohtaja, JHL

Kari Bagge

KAri Bagge on JHL:ssä järjestöjohtajana. Koulutukseltaan hän on vanhustyöhön suuntautunut lähihoitaja, sosionomi (AMK), yhteiskuntatieteiden maisteri, koulutettu työnohjaaja ja ammatillinen opettaja. Hän on johtanut vanhuspalveluita yksityissektorilla sekä toiminut lähihoitajan tehtävissä miltei koko työuransa ajan keikkaluonteisesti. Hän oli  myös JHL:n edustajana vk. vanhuspalvelulain (osa I) neuvotteluissa.

  • Millaisia muutoksia tarvitaan pitkällä ja lyhyellä aikavälillä?
  • Vanhuspalvelulain seurannan toteuttaminen
  • Vanhuspalvelulain uudistamisen toisen vaiheen eteneminen ja tulevat muutokset
  • Asiakasmaksulain muutokset ja vaikutukset asiakkaalle ja palveluntuottajalle
  • Ikäihmisten palvelut osana uutta sotemallia 2023
erityisasiantuntija, ikääntyneiden palvelut, Suomen Kuntaliitto ry

Anna Haverinen

Anna on pitkään toiminut ikääntyneiden palvelujen kehittämis- ja johtotehtävissä ja nykyään hän toimii Kuntaliitossa ikääntyneiden palveluiden erityisasiantuntijana.

johtaja, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto, STM

Taru Koivisto

Taru Koiviston vastuualueeseen kuuluvat iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden palvelut, kuntoutus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, terveyttä edistävä liikunta ja terveellinen ravitsemus, mielenterveyden edistäminen, työkykyä edistävät sote-palvelut.

  • What kind of future could robotic advancements bring to humans – a dystopian or utopian future?
  • What do older adults hope for when it comes to digital care?
  • Can robots be perceived as social entities?
  • What kind of roles should robots take in the elderly care context?
  • Can they reduce loneliness among older adults? and How do formal and informal caregivers react to robot carers?

 

Martina will share findings of her studies conducted in the Netherlands, Portugal, and Croatia. Finally, she will open a discussion on ethical concerns that need to be considered when designing, developing, and introducing social robots for older adults.

Assistant professor, Department of Design, Aalto-yliopisto

Martina Čaić

Martina on nostettu Helsingin sanomien 35 Nuorta edelläkävijää listalle.

”Tutkin uusia teknologioita vanhusten hoidossa. Vuorovaikutus robottien kanssa herättää paljon kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa yksityisyydensuojaan, turvallisuuteen, itsenäisyyteen ja hyvinvointiin. Länsimaiden ikääntyvä väestö ja pula terveydenalan työntekijöistä voi nostaa tarvetta työtehtävien robotisoinnille. Me haluamme tietää, miten robottien kanssa toimiminen vaikuttaa vanhusten fyysiseen terveyteen, psykososiaaliseen terveyteen ja kognitiiviseen terveyteen. Koetaanko robotit sosiaalisiksi? Voidaanko niillä vähentää yksinäisyyttä? Miten vanhuksen tytär tai hoitaja suhtautuvat robottiin? Vielä robotit eivät ole sillä tasolla, että ne voitaisiin ottaa laajaan käyttöön. Ne voivat puhua, muistuttaa lääkkeistä ja ilmoittaa potilaan kaatumisesta. Monet vanhukset näkevät robotit sekä mahdollisuutena että uhkana. Ne voivat auttaa, vaikka vanhuksen kaatuessa, mutta kaikki eivät halua olla koko aikaa tarkkailtavana. Osa vanhuksista pelkää, että robotit korvaavat oikeat ihmiset, jotka eivät enää tule käymään robotin saavuttua. En pyri puhumaan robottien puolesta. Tutkin, voivatko ne viedä meitä parempaan tulevaisuuteen. Toistaiseksi teknologian kehitys on sillä tasolla, että ne voivat ottaa hoitaakseen monia aikaa vieviä rutiinitehtäviä. Olemme vielä kaukana siitä, että robotit hoitavat empatiaa vaativia tehtäviä. Enkä ole varma, haluammeko sen tapahtuvan.”

  • 11.00
  • Tauko & Networking
  • Virkistäydy kupillisella kahvia ja tapaa kollegoitasi
  • Case Omenapiha

Keskustelun vetää: Arne Köhler

geriatrian dosentti & vieraileva professori, THL

Harriet Finne-Soveri

Harriet tutkii ravitsemusta, kipua ja lääkitystä sekä elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa vanhuspalveluissa. Hän tekee yhteistyötä Suomessa pääasiallisesti Helsingin yliopiston yleislääketieteen laitoksen kanssa ja kansainvälisesti interRAI-tutkijajärjestön kanssa.

Hänen tekemä tutkimustyö on ollut osallisena siinä, että systemaattisesti kerätty tieto vanhuspalvelujen asiakkaiden ongelmista ja tarpeista on ”sytyttänyt valot vanhuspalveluihin”. Tieto on tehostanut yksilöllisen hoitosuunnitelmien laatimista, hoidon laadun parantamista ja vanhuspalveluiden vertailua ja suunnittelua. Uusimpia alueita ovat koetun hoidon laadun arviointijärjestelmän luominen kansainvälisenä yhteistyönä sekä elämän loppuvaiheen hyvän hoidon kehittäminen.

Tutkijana häntä inspiroi se, että tulokset näkyvät arjessa. ”En ole työssäni pyrkimässä perille, vaan katsomassa, minne tie on polveilemassa.”

TunteVa-ohjaaja & Validaatio-kouluttaja

Sari Väisänen

Sarin uteliaisuutensa muistisairaan kohtaamiseen alkoi jo ensimmäisellä työssäoppimisen jaksolla lähihoitajan opinnoissa. Sairaanhoitajan vastaus, ” Ei niille hulluille enää mitään voida” pysäytti ja ihmetytti, mutta lopulta sai Sarin liikkeelle.

Sari on kouluttautunut työelämänsä aikana laaja-alaisesti – hän on valmistunut:

  • TunteVa-hoitajaksi 2007
  • TunteVa-ohjaajaksi 2009
  • Sairaanhoitajaksi 2013
  • Validaatio-kouluttajaksi 2018

Sari on myös tullut silloisen työpaikkansa INNO-kilpailussa toiseksi aiheella: ”Omaishoitajien tukimalli TunteVa-toimintamalliin pohjaten”. Opinnäytetyön hän on tehnyt aiheesta ”Muistisairaan arvokas kohtaaminen”. Sari on luennoinut aiheesta omaisille, hoitajille, osastonhoitajille ja lääkäreille. Hän iloitsee kouluttautuneiden uteliaisuudesta ja halusta oppia. Tällä hetkellä Sari opiskelee myös digimaailman mahdollisuuksia.

Esperi Hoivakoti Omenapihan asukkaan omainen

Saritta Duhamel

Saritta on Esperi Hoivakoti Omenapihassa asuvan ikääntyneen rouvan tytär ja edunvalvoja. Hänen äitinsä asunut 5,5 vuotta Omenapihassa. Muuttaessaan Omenapihaan äiti oli vielä toiminnallinen ja osallistui kodinomaiseen toimintaan mm. pyykkihuolto, leivonta yms. Nyt hän on Alzheimerin viimeisessä vaiheessa. Saritta on ollut mukana seuraamassa Omenapihan toimintaa ja sitä, miten validaatio näkyy kodin arjessa ja muistisairaan kohtaamisessa.

(henkilöstö ja viennin asiakaspalvelupäällikkö, Molok Oy)

liiketoimintajohtaja, ikäihmisten palvelut, Esperi Care

Arne Köhler

Arne Köhler on Esperin ikäihmisten palveluiden liiketoimintajohtaja. Roolissaan Arne vastaa Esperin 120 ikäihmisten hoivakodista ja päivätoimintapalveluista. Arnella kertyi laajaa kokemusta eri pohjoismaiden SOTE-sektoreista hänen toimiessaan kymmenen vuotta Boston Consulting Group:n Health Care Provider segmentin pohjoismaiden vetäjänä, ennen kuin tuli Esperin laatu- ja kehitysjohtajaksi tammikuussa 2019.

  • 12.15
  • Tauko & Networking
  • Pistäydy lounaalla ja tapaa kollegoitasi
  • Valitse sinua kiinnostavat aiheet kahdesta ohjelmalinjasta:
  • 13.15
  • Juontaja: Nina Rahkola
  • Laadukkaan valvonnan ja ohjauksen toteuttaminen, mitä kunnassa tulee ottaa huomioon?
  • Laadun varmistaminen ikäihmisten palveluissa – ajankohtaiskatsaus valvontaan
  • Palvelutarpeen arviointi ja ohjaus – mikä asiakkaan rooli on kokonaisuudessa?
ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto

Mervi Kolari

Mervi Kolari on ollut Valvirassa ylitarkastajana vuodesta 2012 eli kymmenes vuosi on menossa. Valvirassa hänen tehtäviinsä on kuulunut moninaisia sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan tehtäviä sekä yksityisen terveydenhuollon lupahallinnon tehtäviä. Vuodesta 2018 hänen tehtäviinsä on kuulunut sosiaalihuollon valvonnan tehtävät erityisesti vanhustenhuollon valvonta sekä sosiaalihuollon lääkehoitoon liittyvät kysymykset ja ohjaus.

  • Mikä tappaa motivaation? Motivaation esteet?
  • Mikä sinua motivoi? Millä keinoilla sinut saa motivoitua muutokseen?
  • Työyhteisön roolit ja vastuut: Mikä johdon/esimiesten tehtävä motivaation kasvattamisessa, työntekijän vastuu ja tehtävä?
laatujohtaja, Attendo

Pekka Hard

”RAI voi tehdä asiakkaiden arjesta ja hoitajien työstä entistä merkityksellisempää, kun se kasvaa teknisestä työkalusta aidoksi osaksi päivittäistä arkea.”

Aiemmassa tehtävässään sotealan konsulttina Pekka on kehittänyt ja arvioinut, miten asumispalveluiden laatua ja vaikuttavuutta voitaisiin vertailla. Kansainvälisesti tutkittu ja käytetty RAI vakuutti. Se sisälsi keskeiset elementit tulosten, vaikuttavuuden ja tavoitteiden mittaamiseen.

Laatujohtajan työssä jatkuva kehitys on ytimessä – kulttuurin rakentaminen, muutosjohtaminen ja motivointi ovat keskeisiä haasteita.

”RAI ei saa jäädä irralliseksi, vaan sitä tulee hyödyntää laajasti sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Sen tuottama tieto nivoutuu parempaan asiakaskokemukseen ja vie laadun uudelle tasolle.”

RAI-koordinaattori, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Tiina Lehtinen

Tiina on ollut täysipäivänen RAI-koordinaattori syksystä 2012, hoitoalalla vuodesta 1984.

”Minulla on kokonaisvastuu RAI-käytöstä ja -hyödyntämisestä alueellamme. Teen kaikkea peruskäyttäjien koulutuksesta esimiesten ja ylimmän johdon tiedolla johtamisen tukemiseen. Olen ”RAI-kielenkääntäjä” ja pidän huolta siitä, että ymmärrämme yhteistä kieltä.”

Tiina toteaa, että RAI ei ole helppo asia, sen eteen täytyy tehdä työtä. Jokainen arviointi on tärkeä, niistä muodostuu tekemisen kokonaislaatu, joka vie työtä eteenpäin.

”RAI nostaa esiin asioita, ilmiöitä ja antaa hyviä vinkkejä. Ammattilaisen tehtävä on ymmärtää ja tulkita RAI-tietoa.”

asiakkuusjohtaja Oy Raisoft Ltd

Minna Wentus

”Yhteinen päämäärä ja luottamus on kaiken toiminnan ydin”

Minnalla on pitkä kokemus sote-alalta ja lähes koko matkan on myös RAI kulkenut mukana. Alussa hän oli hyvinkin RAI-kriittinen, mutta se selätettiin paremmalla ymmärryksellä.

– RAIsta tuli keskeinen työväline hoidon ja työn suunnitteluun. Käytimme sitä myös asiakkaan ja omaisten kanssa hoidon suunnitteluun. Asiakkaan kanssa tutkimme yhdessä raporttien tuloksia. Yksi asiakaskommentti on jäänyt iäksi mieleeni. Asiakas kysyi minulta, että milloin me tehdään taas sellainen arvio, josta näkee, mitä me ollaan saatu aikaiseksi!

Myöhemmin Minna täydensi opintojaan YAMK-tutkinnolla. ­­Raisoftin asiakkuusjohtajana Minna on kiitollinen laajasta taustastaan.

–Se laajensi strategisen työn ymmärrystäni. Sekä Raisoftin sisällä että tiiviissä yhteistyössä asiakkaittemme kanssa olen oivaltanut sen, kuinka yhteinen päämäärä ja luottamus on kaiken toiminnan ydin!

  • Kuinka digitalisoinnin avulla voidaan helpottaa, tukea ja kehittää hoivapalveluiden valvontaa?
  • Kuinka digitalisoitu valvontakäynti etenee?
  • Miten hoitajamitoituslaskuri tuo helpotusta mitoitusten seurantaan ja niiden raportointiin reaaliaikaisesti?
valmistelujohtaja, Palveluiden järjestäminen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Nina Linja

Nina Linja on pitkän linjan sote-alan ammattilainen, jonka sydän sykkii erityisesti vanhustyölle. Nina on urallaan toiminut useissa eri tason johtamis- ja kehittämistehtävissä sote-kentällä. Työssään Ninaa motivoivat erityisesti rohkeat kokeilut, asiakaslähtöisesti toteutetut palvelut sekä työstään innostuneet ja motivoituneet ammattilaiset.

Concept Owner, SofiCare

Mirva Sainiemi

Mirva Sainiemi on pitkän HR- ja sote-taustan omaava tulevaisuuden työn kehittäjä, jonka sydän sykkii ihmisille, fiksummalle inhimilliselle työelämälle ja teknologian mukanaan tuomille mahdollisuuksille. Työntekijäkokemuksen kehittämisen lisäksi Mirvan intohimona on edesauttaa arvokasta vanhuutta, kiireettömiä kohtaamisia ja hyvää hoivaa.

  • 14.25
  • Virkistäydy kupillisella kahvia ja tapaa kollegoitasi
  • Tauko & Networking
Concept Owner, SofiCare

Mirva Sainiemi

Mirva Sainiemi on pitkän HR- ja sote-taustan omaava tulevaisuuden työn kehittäjä, jonka sydän sykkii ihmisille, fiksummalle inhimilliselle työelämälle ja teknologian mukanaan tuomille mahdollisuuksille. Työntekijäkokemuksen kehittämisen lisäksi Mirvan intohimona on edesauttaa arvokasta vanhuutta, kiireettömiä kohtaamisia ja hyvää hoivaa.

  • Muistisairaan palveluketjun rakentuminen osana EPsoterakenneuudistusta: erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, ikäihmisten palvelujen ja järjestöjen yhteistyönä
  • Millainen on muistiystävällinen palvelu? Neuvonnan ja ohjauksen tehokas järjestäminen
  • Kuinka edistetään aivoterveyttä?
  • Miten tavoitetaan asiakas ja ammattilainen? Miten tieto Muistisairaan palveluketjusta löytyy ja miten tieto on siinä löydettävissä?
toiminnanjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry

Minna Huhtamäki-Kuoppala

Minna on psykiatrian erikoissairaanhoitaja. Hän on työskennellyt julkisella sektorilla mm. Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan neurologian poliklinikalla kuntoutusohjaajana (muistipotilaat). Suurimman osan työhistoriastaan hän on työskennellyt eri ikäisten muistisairaiden ja perheiden parissa järjestötyössä – n. 30 vuotta.

Minna toimii tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtajana. Yhdistyksellä on ollut historiansa aikana parikymmentä hanketta. Monet hankkeissa kehitetyt toimintamallit ovat juurtuneet osaksi alueen muistityön hoitoketjua. Tällä hetkellä yhdistyksellä on meneillään kolme hanketta: 1) Muistiluotsi – asiantuntija- ja tukikeskustoiminta muistiperheiden tukena, vapaaehtoiminnan koordinoijana ja alueellisena vaikuttajana, 2) Kortteleihin kulttuuria -hanke, joka vie kulttuuritoimintaa lähelle ikääntyneitä. Hankkeessa kehitetään yhdessä ikäihmisten kanssa ryhmätoimintoja, joissa on tarjolla taide- ja kulttuurielämyksiä, vahvistetaan ikäihmisten psykososiaalista hyvinvointia ja tuodaan esille aivoterveyden edistämisen näkökulma. 3) Muisti mukana menossa -hanke, jossa järjestetään näyttöön perustuvalla, mutta konkreettisella toimintamallilla toteutettavaa kerhotoimintaa muistisairauksien riskissä oleville henkilöille (aivoterveyden edistäminen). Lisäksi yhdistyksessä tehdään työtä muisti- ja ikäystävällisyyden huomioimiseksi.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on valmistumassa alueellinen Muistisairaan palveluketju, jota on valmisteltu moniammatillisesti ja monialaisesti maakunnan koko alueen ammattilaisten kanssa. Myös E-P:n Muistiyhdistys on tässä työssä mukana järjestötoimijana.

ylilääkäri, Geriatrian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Pauliina Pippola

Pauliina Pippola on geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, jolla on muistisairauksien erityispätevyys. Hän on työskennellyt pitkään perusterveydenhuollossa ensin terveyskeskuslääkärinä, sittemmin geriatrina Seinäjoen terveyskeskuksen muistipoliklinikalla ja Seinäjoen kaupunginsairaalan ylilääkärinä vuodeosastotyössä. Vuonna 2019 hän siirtyi EPSHP geriatrian toimintayksikköön toimintayksikköjohtajaksi/ylilääkäriksi.

Aikaisemmissa työtehtävissään hän on hoitanut paljon keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavia potilaita, viime aikoina painopiste kliinisessä työssä on ollut muistisairausdiagnostiikassa ja lievän vaiheen potilaiden hoidossa.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on valmistumassa alueellinen Muistisairaan palveluketju, jota on valmisteltu moniammatillisesti ja monialaisesti maakunnan koko alueen ammattilaisten kanssa.

tila- ja tukipalvelujohtaja, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Velimatti Thure

toimitusjohtaja, Adapteo Finland

Juha Kalliokulju

Juha Kalliokulju vastaa Adapteon mukautuvien kiinteistöjen liiketoiminnasta Suomessa. Hän on toiminut Adapteo Finland Oy toimitusjohtajana vuodesta 2017. Hänellä on merkittävä palveluliiketoiminnan kokemus johtotehtävistä Microsoftilla ja Nokiassa.

Nykyisessä tehtävässään hän pyrkii edistämään taloudellista rakentamista, ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja sekä asiakastyytyväisyyden kasvattamista.

  • 13.15
  • Juontaja: Kari Bagge
toimitusjohtaja, Adapteo Finland

Juha Kalliokulju

Juha Kalliokulju vastaa Adapteon mukautuvien kiinteistöjen liiketoiminnasta Suomessa. Hän on toiminut Adapteo Finland Oy toimitusjohtajana vuodesta 2017. Hänellä on merkittävä palveluliiketoiminnan kokemus johtotehtävistä Microsoftilla ja Nokiassa.

Nykyisessä tehtävässään hän pyrkii edistämään taloudellista rakentamista, ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja sekä asiakastyytyväisyyden kasvattamista.

terveys- ja vanhuspalvelujohtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne

Hannele Koski

palveluliiketoiminta-ja kehitysjohtaja, Tamro Oyj

Heikki Koski

  • Kunnan palvelutarjonta – kuinka rakennetaan toimivat palvelut ikäihmisen kotiin?
palvelujohtaja, Ikäihmisten palvelut, Tampere

Mari Patronen

Mari Patronen on Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta alueen ikäihmisten palvelujen palvelujohtaja. Hänellä on pitkä kokemus alalta eri organisaatioista julkiselta- ja yhdistyssektoreilta.

Mari on vahvimmillaan kehittäjänä ja innovoijana. Hän on ollut mukana mm. Kotitorin kehittämistyössä useita vuosia sekä luomassa asiakkaan sujuvaan palvelupolkuun liittyvää lähitori -konseptia.

Tampereen kotitori on toiminut 12 vuoden ajan tukien ikääntyvien tamperelaisten ja yhteistoiminta-alueen myötä myös orivesiläisten kotona asumista. Kotitorin palveluintegraattori kokoaa kotona asumista tukevien palveluntuottajien verkoston sekä tuottaa Kotitorin neuvonta- ja ohjauspalvelut. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu Laitetorin ylläpito ja kehittäminen sekä muutosjohtamisen tukeminen. Tulevana vuonna palvelut laajenevat ikäihmisistä uusiin asiakasryhmiin. Vuoden 2022 alusta lähtien Kotitori tarjoaa palveluja ikäihmisten lisäksi myös vammaisille henkilöille sekä esimerkiksi päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien vuoksi neuvontaa ja ohjausta kotona asumisen tueksi tarvitseville.

toimitusjohtaja, Alustapalvelu Sociala

Hanna Hauta-aho

Hanna Hauta-aho on Socialan toimitusjohtaja. Hänellä on kokemusta asiantuntijaorganisaatioiden ja palveluiden kehittämisestä. Hanna innostuu asiakaslähtöisistä palvelupoluista ja teknologialla tuetuista prosesseista.  Hän on ollut perustamassa Socialaa ja konseptoinut Yhteisen hyvän alusta -toimintamallia sekä sitä tukevaa platformia.

Alustapalvelu Sociala Oy on seitsemän järjestön vuonna 2018 perustama yhteiskunnallinen yritys. Sociala on hyvinvointipalveluiden vastuullinen ja älykäs yhteisötalouden alusta, joka vahvistaa eri toimijoiden asiakaslähtöistä yhteistyötä yhteisten arvojen ohjaamana.

toimitusjohtaja, Tunstall

Mika Rajasalo

Mika Rajasalo vastaa Tunstallin liiketoiminnasta Suomessa ja on työskennellyt yrityksessä 6 vuotta. Mikalla on yli 20 vuoden kokemus eri teknologiaorganisaatioista pääasiassa tuotehallinnassa, myynnissä ja markkinoinnissa sekä yritystoiminnan kehittämisestä. Hän on vaikuttanut eri kokoisissa organisaatiossa, kaikkea start-upista Nokiaan asti.

Tunstall toimittaa älykästä terveysteknologiaa kotihoitoon, palvelutaloihin sekä sairaaloihin. Yli 60 vuoden kokemuksella Tunstallin teknologiaa on integroitu asuntoihin, terveyssektorille sekä sosiaalipalveluihin maailmanlaajuisesti. Nyt Tunstall on lanseerannut turvapalvelukeskuksen, jota Tampereen kaupunki käyttää Socialan välittämän palvelukokonaisuuden kautta.

  • Miten parannamme hoitotyön ennakointia ja osaamme puuttua asiakkaan voinnin muutoksiin oikea-aikaisesti?
  • Miten voimme keskittyä hoitotyössä olennaiseen ja päästä lähemmäs asiakasta?
  • Voimmeko hyödyntää älykästä teknologiaa hoitajien ja ammattilaisten arjessa ja työssä jaksamisessa? Mitkä ovat vaikutukset hoidon laatuun ja turvallisuuteen?
johtaja, Lempäälän Kotokampus

Pauliina Alén

Pauliina työskentelee Kotokampuksen johtajana. Hän on yhdessä henkilöstön kanssa vienyt teknologisia ratkaisuja osaksi kotihoidon ja palveluasumisen arkea. Rohkea ja ennakkoluuloton toimintaperiaate kuvaavat niin Kotokampusta kuin sen työntekijöitä – myös johtajaa.

toimitusjohtaja, Alustapalvelu Sociala

Hanna Hauta-aho

Hanna Hauta-aho on Socialan toimitusjohtaja. Hänellä on kokemusta asiantuntijaorganisaatioiden ja palveluiden kehittämisestä. Hanna innostuu asiakaslähtöisistä palvelupoluista ja teknologialla tuetuista prosesseista.  Hän on ollut perustamassa Socialaa ja konseptoinut Yhteisen hyvän alusta -toimintamallia sekä sitä tukevaa platformia.

Alustapalvelu Sociala Oy on seitsemän järjestön vuonna 2018 perustama yhteiskunnallinen yritys. Sociala on hyvinvointipalveluiden vastuullinen ja älykäs yhteisötalouden alusta, joka vahvistaa eri toimijoiden asiakaslähtöistä yhteistyötä yhteisten arvojen ohjaamana.

toimitusjohtaja, Tunstall

Mika Rajasalo

Mika Rajasalo vastaa Tunstallin liiketoiminnasta Suomessa ja on työskennellyt yrityksessä 6 vuotta. Mikalla on yli 20 vuoden kokemus eri teknologiaorganisaatioista pääasiassa tuotehallinnassa, myynnissä ja markkinoinnissa sekä yritystoiminnan kehittämisestä. Hän on vaikuttanut eri kokoisissa organisaatiossa, kaikkea start-upista Nokiaan asti.

Tunstall toimittaa älykästä terveysteknologiaa kotihoitoon, palvelutaloihin sekä sairaaloihin. Yli 60 vuoden kokemuksella Tunstallin teknologiaa on integroitu asuntoihin, terveyssektorille sekä sosiaalipalveluihin maailmanlaajuisesti. Nyt Tunstall on lanseerannut turvapalvelukeskuksen, jota Tampereen kaupunki käyttää Socialan välittämän palvelukokonaisuuden kautta.

  • 14.25
  • Virkistäydy kupillisella kahvia ja tapaa kollegoitasi
  • Tauko & Networking
toimitusjohtaja, Alustapalvelu Sociala

Hanna Hauta-aho

Hanna Hauta-aho on Socialan toimitusjohtaja. Hänellä on kokemusta asiantuntijaorganisaatioiden ja palveluiden kehittämisestä. Hanna innostuu asiakaslähtöisistä palvelupoluista ja teknologialla tuetuista prosesseista.  Hän on ollut perustamassa Socialaa ja konseptoinut Yhteisen hyvän alusta -toimintamallia sekä sitä tukevaa platformia.

Alustapalvelu Sociala Oy on seitsemän järjestön vuonna 2018 perustama yhteiskunnallinen yritys. Sociala on hyvinvointipalveluiden vastuullinen ja älykäs yhteisötalouden alusta, joka vahvistaa eri toimijoiden asiakaslähtöistä yhteistyötä yhteisten arvojen ohjaamana.

toimitusjohtaja, Tunstall

Mika Rajasalo

Mika Rajasalo vastaa Tunstallin liiketoiminnasta Suomessa ja on työskennellyt yrityksessä 6 vuotta. Mikalla on yli 20 vuoden kokemus eri teknologiaorganisaatioista pääasiassa tuotehallinnassa, myynnissä ja markkinoinnissa sekä yritystoiminnan kehittämisestä. Hän on vaikuttanut eri kokoisissa organisaatiossa, kaikkea start-upista Nokiaan asti.

Tunstall toimittaa älykästä terveysteknologiaa kotihoitoon, palvelutaloihin sekä sairaaloihin. Yli 60 vuoden kokemuksella Tunstallin teknologiaa on integroitu asuntoihin, terveyssektorille sekä sosiaalipalveluihin maailmanlaajuisesti. Nyt Tunstall on lanseerannut turvapalvelukeskuksen, jota Tampereen kaupunki käyttää Socialan välittämän palvelukokonaisuuden kautta.

  • Kuinka 24/7 läsnäolo vaikuttaa hoivan tarpeen oikea-aikaisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen?
  • Miten kaatuminen ja kaatumisen pelko vaikuttaa hoidettavaan yleistilaan fyysisesti ja henkisesti?
  • Mikä vaikutus oikea-aikaisella hoivalla on henkilökunnan työhyvinvointiin ja jaksamiseen?
  • Ennakoiva hoito – kuinka voimme tarttua terveydentilan muutoksiin jo varhaisessa vaiheessa?
yksikön johtaja, Humana Kristallikartano

Taru Sarjovaara

tekninen asiantuntija, Everon

Mika Hokkanen

Työskennellyt aikaisemmin mm. Nokialla, partneri yrityksessä Takova Oy ja perustajäsen yrityksessä Sote 360 Oy. Intohimona digitaalisten palveluiden jalkauttaminen sote-toimialalla.

journalisti, dokumentaristi ja tv:stä tuttu haastattelija

Nina Rahkola

Nina Rahkola on journalisti, dokumentaristi ja tv:stä tuttu haastattelija. Hän on juontanut vuosien ajan MTV3-kanavan eri ajankohtaisohjelmia. Tämänhetkinen työmaa on alkuilloista tuttu ohjelma Viiden jälkeen. Lisäksi Rahkola on palkittu dokumentaristi, joka on kiertänyt kuvausreissuilla eri puolilla maailmaa muun muassa Afrikan köyhimmissä slummeissa ja Intian kapinallisalueilla. Pitkä uutiskokemus ja kokemukset maailmalta värittävät lempeästi Rahkolan maailmankuvaa.

järjestöjohtaja, JHL

Kari Bagge

KAri Bagge on JHL:ssä järjestöjohtajana. Koulutukseltaan hän on vanhustyöhön suuntautunut lähihoitaja, sosionomi (AMK), yhteiskuntatieteiden maisteri, koulutettu työnohjaaja ja ammatillinen opettaja. Hän on johtanut vanhuspalveluita yksityissektorilla sekä toiminut lähihoitajan tehtävissä miltei koko työuransa ajan keikkaluonteisesti. Hän oli  myös JHL:n edustajana vk. vanhuspalvelulain (osa I) neuvotteluissa.

torstai 18.11.

  • 9.00
  • Tervetuloa aamupalalle!
journalisti, dokumentaristi ja tv:stä tuttu haastattelija

Nina Rahkola

Nina Rahkola on journalisti, dokumentaristi ja tv:stä tuttu haastattelija. Hän on juontanut vuosien ajan MTV3-kanavan eri ajankohtaisohjelmia. Tämänhetkinen työmaa on alkuilloista tuttu ohjelma Viiden jälkeen. Lisäksi Rahkola on palkittu dokumentaristi, joka on kiertänyt kuvausreissuilla eri puolilla maailmaa muun muassa Afrikan köyhimmissä slummeissa ja Intian kapinallisalueilla. Pitkä uutiskokemus ja kokemukset maailmalta värittävät lempeästi Rahkolan maailmankuvaa.

järjestöjohtaja, JHL

Kari Bagge

KAri Bagge on JHL:ssä järjestöjohtajana. Koulutukseltaan hän on vanhustyöhön suuntautunut lähihoitaja, sosionomi (AMK), yhteiskuntatieteiden maisteri, koulutettu työnohjaaja ja ammatillinen opettaja. Hän on johtanut vanhuspalveluita yksityissektorilla sekä toiminut lähihoitajan tehtävissä miltei koko työuransa ajan keikkaluonteisesti. Hän oli  myös JHL:n edustajana vk. vanhuspalvelulain (osa I) neuvotteluissa.

  • Millainen on laadukas rekrytointiprosessi, ja miksi rekrytoinnin prosessiin on tärkeä panostaa?
  • Jatkuva rekrytoinnin tarve – kuinka varmistan laadukkaan rekrytointiprosessin organisaatiossamme?
Suomen tunnetuimpia HR- ja rekrytointiammattilaisia, kirjailija

Saana Rossi

Saana Rossi on yksi Suomen tunnetuimmista HR- ja rekrytointiammattilaisista, puhuja, advisor ja kirjailija. Saana on toiminut HR:n, rekrytoinnin ja viestinnän parissa lähes 15 vuoden ajan ja on uransa aikana rekrytoinut tuhansia ammattilaisia. Vuonna 2018 hänet palkittiin ensimmäisenä Suomessa Vuoden rekrytoijana. Hänen esikoiskirjansa Rekrytoija julkaistiin 2020.

Hän työskenteli pitkään teknologiayhtiö Vincitissä (Euroopan paras työpaikka 2016 & Suomen paras työpaikka 2014, 2015 ja 2016 by Great Place To Work) mm. henkilöstön menestymisestä vastaavana johtajana. Nykyään Saana konsultoi johtamisesta, kulttuurista ja kasvusta sekä toimii yritysten advisorina ja hallituksissa.

  • Kuinka pidetään huolta olemassa olevasta henkilöstöstä?
  • Aineeton palkitseminen – miten aineetonta palkitsemista voi hyödyntää osana hyvää johtamista?
  • Tarvitaanko palkitsemisjärjestelmää hoitotyöhön?
palkitsemisen tutkija, Itä-Suomen yliopisto & lehtori, Metropolia

Jaana Seitovirta

Tutkija (postdoc), TtT (Terveystieteiden tohtori, 2019), Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. Aihealueina sairaanhoitajien palkitseminen, hoitotyön johtaminen. Taustalla kokemusta sairaanhoitaja-terveydenhoitajana (AMK) työhyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä. Lisäksi koulutusta ja työkokemusta myyntihenkilöstön johtamisesta,  vähittäiskauppamyynnistä ja henkilöstöhallinnosta.

  • 11.00
  • Tauko & Networking
  • Virkistäydy kupillisella kahvia ja tapaa kollegoitasi
Pitkänlinjan vanhenemisen tutkija ja psykoterapeutti

Marja Saarenheimo

Marja on koulutukseltaan psykologi, psykoterapeutti ja filosofian tohtori ja työskennellyt vanhenemisen tutkijana, kouluttajana, kehittäjänä ja psykoterapeuttina yli 30 vuoden ajan. Tällä hetkellä hän työskentelee psykoterapeuttina ja työnohjaajana omalla vastaanotollaan Espoossa, jonka lisäksi hän toimii kouluttajana Helsingin yliopiston kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiakoulutusohjelmassa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat olleet mielenterveyden kysymykset vanhuudessa, muisti ja muisteleminen sekä omaishoito ja muistisairaiden ihmisten hoito.

Marja on julkaissut useita vanhenemiseen ja mielenterveyteen sekä muistiin ja muistelemiseen liittyviä artikkeleita ja kirjoja:

  • Jos etsit kadonnutta aikaa – vanhuus ja oman elämän muisteleminen (1997)
  • Vanhuus ja mielenterveys (2003)
  • MielenMuutos masennuksen hoidossa (Saarenheimo&Pietilä 2006)
  • Muistamisen vimma (2012)
  • Ikäpolvien taju (Yhdessä työryhmän kanssa 2013)
  • Vanhenemisen taito (2017)
  • Ilmeikäs arki (Pietilä&Saarenheimo 2017)

FT, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti VET, tutkija, Terapiahuone Mielen Tila

  • 12.15
  • Tauko & Networking
  • Pistäydy lounaalla ja tapaa kollegoitasi
  • 13.15
  • Nina Rahkola
kirjailija, lääkäri, digilääkäriyrittäjä & sote-konsultti

Eetu Salunen

Eetu Salunen on Sote-konsultti, kirjailija, lääkäri ja digilääkäriyrittäjä. Ennen yrittäjänä toimimista, hän on johtanut mm. Paijät-Hämeen hyvinvointiyhtymää ja Espoon kaupungin terveyspalveluita. Koulutukseltaan hän on yleislääketieteen erikoislääkäri, MBA ja filosofian maisteri.

Kotihoito & Palveluasuminen 2021: Puheenvuoro on toteutettu yhteistyössä Evondos Oy:n kanssa.

  • Etähoivaan liittyvät ratkaisut ja niiden hyödyntäminen
  • Digipalvelut ja sen mahdollisuudet kotihoidossa
toimialuejohtaja, ikäihmisten palvelut, Siun Sote

Eija Rieppo

Eija Rieppo on toiminut viimeiset 20 vuotta erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtävissä mm. Etelä-Karjalassa Imatralla vanhuspalvelujohtajana, Kymenlaaksossa, Haminassa terveysjohtajana ja Pohjois-Karjalassa Joensuussa ensin vanhuspalvelujohtajana, sittemmin yhteistoiminta-alueen Joensuu-Kontiolahti-Outokumpu sosiaali- ja terveysjohtajana ja Siun soten alusta (2017) ikäihmisten palvelujen toimialuejohtajana. Tällä hetkellä hänellä on noin 2000 työntekijää, hieman vajaa 200 milj euron budjetti.

vanhustyön johtaja, Oulu

Mervi Koski

  • 13.15
  • Kari Bagge
  • Työntekijät jonottavat hirsiseen palvelukotiin. Mistä se johtuu?
  • Miten palvelukodin aistiystävällisyys tukee asukkaiden toimintakykyä ja viihtyvyyttä?
  • Vähähiilinen rakentaminen kunnan ja yrityksen keinona omien ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa.
  • Esimerkkinä edelläkävijäkunta: Miksi Vantaalla on päätetty rakentaa puusta?
  • Miten hirsitilat lisäävät hoiva- ja palveluasumisen liiketoiminnan kannattavuutta?
  • Millä tavoilla hirsinen palvelurakentaminen lisää kunnan elinvoimaa?
toimitusjohtaja, Villa Sipriina

Anu Harttunen-Rytkönen

Anu Harttunen-Rytkönen on Kirkkonummella sijaitsevan kehitysvammaisten ryhmäkoti Villa Sipriinan toimitusjohtaja ja yrittäjä. Kokemusta yrittäjyydestä on kertynyt reilut kaksikymmentä vuotta.

Anun luotsaamassa Villa Sipriinassa vaalitaan osallisuutta, yksilöllisyyttä ja kodikkuutta. On itsestään selvää, että asukkaat ja henkilökunta ovat mukana ryhmäkodin päätöksenteossa. Villa Sipriinan jokapäiväistä arjen hyvinvointia korostavan ideologian mukaiset, ilmastoystävälliset ja kaikkia aisteja hellivät hirsitilat valmistuivat vuonna 2020.

rakennuttaja-arkkitehti, Vantaan kaupunki

Sini Koskinen

Sini Koskinen on Vantaan kaupungin rakennuttaja-arkkitehti. Uransa aikana Sini on syventynyt vastuulliseen ja kestävään rakentamiseen. Erityisesti hänen sydäntään lähellä ovat puurakentaminen, kiertotalous ja ilmastoystävällisyys.

Vuonna 2017 Aalto-yliopistosta arkkitehdiksi valmistunut Sini on toiminut aiemmin esimerkiksi opetustehtävissä ja puurakennushankkeen projektipäällikkönä. Lisäksi hän on vaikuttanut Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn Helsingin ja Uudenmaan osaston hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana.

toimitusjohtaja, Hoivarakentajat

Tarmo Kemppainen

Tarmo Kemppainen on ollut Hoivarakentajat Oy:n toimitusjohtajana maaliskuusta 2019 alkaen. Tarmon työn keskiössä on hoivayrittäjän auttaminen liiketoiminnan kasvattamisessa vetovoimaisten ja pitkäikäisten palvelurakennusten avulla.

Hoivarakentajat on Suomen johtava julkinen hirsirakentaja, joka on erikoistunut aistiystävälliseen, vähähiiliseen ja asiakkaan tarpeita kuuntelevaan rakentamiseen. Hoivarakentajat Oy:n liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa.

Kaatumisvaara ja asukkaiden käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset ovat hoivatyön suuria haasteita.

  • Miten Helsingin Kustaankartanossa minimoidaan kaatumiset ja seurataan asukkaiden aktiivisuutta sekä reaaliaikaisen että pidemmän aikavälin tiedon avulla?
  • Miten tämä vaikuttaa henkilöstöön ja asukkaisiin?
osastonhoitaja, Kustaankartano, Helsingin kaupunki

Jaana Pilvinen

Jaana on ikäihmisille suunnattujen digitaalisten ratkaisujen käytännön hankkeiden pioneereja. Kokemusta löytyy niin virtuaalitodellisuudesta, älylattioista kuin aistihuoneistakin.

VP Sales & Projects, MariCare

Marko Virtanen

Kokemusta yliopisto-opettajasta teknisten tuotteiden kansainväliseen kaupallistamiseen. ”Hoivateknologian tärkein komponentti: ihminen.”

  • Reaaliaikainen tieto oikea-aikaisessa ja tehokkaassa hoivassa ja turvallisessa asumisessa
  • Asukkaan käyttäytymisen muutokset ja niiden havainnointi
  • Pitkäaikaisen tiedon hyödyntäminen osana palvelukokonaisuutta
VP Sales & Projects, MariCare

Marko Virtanen

Kokemusta yliopisto-opettajasta teknisten tuotteiden kansainväliseen kaupallistamiseen. ”Hoivateknologian tärkein komponentti: ihminen.”

VP Sales & Projects, MariCare

Marko Virtanen

Kokemusta yliopisto-opettajasta teknisten tuotteiden kansainväliseen kaupallistamiseen. ”Hoivateknologian tärkein komponentti: ihminen.”

  • 14.35
  • Tauko & Networking
  • Virkistäydy kupillisella kahvia ja tapaa kollegoitasi
ft, kinestetiikka- ja Avekki-kouluttaja, Suomen Kinestetiikkayhdistyksen perustaja- ja hallituksenjäsen

Raimo Lappalainen

Raimo Lappalainen on kinestetiikan asiantuntija ja pidetty kouluttaja. Hän on ollut laatimassa kinestetiikan laatuyksiköiden kriteeristöjä sekä tehnyt useiden laatuyksiköiden auditointeja. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus erityisryhmien, niin kehitysvammaisten kuin ikääntyneidenkin, parista sekä yli 20 vuoden kouluttajakokemus. Raimo on vuorovaikutuksen, kohtaamisen sekä koskettamisen asiantuntija ja hänen erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat haastavat asiakastilanteet ja niihin ratkaisujen löytäminen. Hänen koulutuksissa aika ei käy pitkäksi ja usein onkin harmiteltu, että koulutus päättyi jo!

journalisti, dokumentaristi ja tv:stä tuttu haastattelija

Nina Rahkola

Nina Rahkola on journalisti, dokumentaristi ja tv:stä tuttu haastattelija. Hän on juontanut vuosien ajan MTV3-kanavan eri ajankohtaisohjelmia. Tämänhetkinen työmaa on alkuilloista tuttu ohjelma Viiden jälkeen. Lisäksi Rahkola on palkittu dokumentaristi, joka on kiertänyt kuvausreissuilla eri puolilla maailmaa muun muassa Afrikan köyhimmissä slummeissa ja Intian kapinallisalueilla. Pitkä uutiskokemus ja kokemukset maailmalta värittävät lempeästi Rahkolan maailmankuvaa.

järjestöjohtaja, JHL

Kari Bagge

KAri Bagge on JHL:ssä järjestöjohtajana. Koulutukseltaan hän on vanhustyöhön suuntautunut lähihoitaja, sosionomi (AMK), yhteiskuntatieteiden maisteri, koulutettu työnohjaaja ja ammatillinen opettaja. Hän on johtanut vanhuspalveluita yksityissektorilla sekä toiminut lähihoitajan tehtävissä miltei koko työuransa ajan keikkaluonteisesti. Hän oli  myös JHL:n edustajana vk. vanhuspalvelulain (osa I) neuvotteluissa.

Logosi tähän?

Tutustu yhteistyömahdollisuuksiin täältä ja ota yhteyttä.

Lippujen hinnat

Julkisen sektorin osallistujille tarjoamme -30 % alennuksen lipun sen hetkisestä hinnasta koodilla JULKINEN30. Alennuksen saa syöttämällä koodin ostoskorissa kohtaan ”Etukoodi”.

Mikä on hintaryhmäsi – julkinen vai yksityinen? Meidän määritelmän löydät täältä.

SUPER EARLY BIRD

890 €

Julkinen sektori -30%

Voimassa 16.9.2022 asti.
OSTA LIPUT

EARLY BIRD

1 090 €

Julkinen sektori -30%

Voimassa 14.10.2022 asti.
OSTA LIPUT

NORMAALIHINTA

1 190 €

Julkinen sektori -30%

Voimassa 17.11.2021 asti.
OSTA LIPUT

Mikä on hintaryhmäsi – julkinen vai yksityinen? Meidän määritelmän löydät täältä.

Olisiko teitä tulossa useampi?

Saat verkkokaupastamme ryhmäalennuksen automaattisesti vähintään 3 hengen ryhmille. Voit myös meilata ryhmatarjous@professio.fi – me autamme oikeasti mielellämme.

OSTA LIPUT

Joustavasti mukaan mistään tinkimättä.

Livenä vai etänä? Sinä päätät.

Valitse vapaasti sinulle sopivin vaihtoehto – tule paikan päälle tai osallistu etänä verkon välityksellä.

Ennennäkemätön tapahtumakokemus.

Verkostoitumismahdollisuus ja huippusisältö on molemmissa toteutusmuodoissa taattu.

Autamme oikeasti mielellämme.

Et ole yksin – olemme koko tapahtuman ajan tukenasi myös virtuaalisesti.

Missasitko jotain? Tallenne käyttöösi.

Palaa kohokohtiin tapahtuman jälkeen ja kertaa parhaimmat opit tallenteen avulla.