Ikäihmisten ja vammaisten palvelut hyvinvointialueilla.
Miten rahoitus saadaan riittämään hyvinvointialueilla palveluiden uudistamiseksi? Miten uusi vammaispalvelulaki tulee muuttamaan organisointia? Miten turvataan kotona asuminen kun ympärivuorokautisia hoitopaikkoja ei riitä kaikille? Mistä ratkaisuja hoitajapulaan?
KOPA – Kotihoito & Palveluasuminen -tapahtuman 13. vuosi käy jälleen kerran kattavasti läpi kiinnostavimmat tämän hetken polttavimmat puheenaiheet, josta et voi jäädä paitsi. Tänä vuonna fokuksessa TOP 4 pääteemaa, jotka näkyvät vahvasti tämän vuoden ohjelmassa:
Teknologianhyödyntäminen kotiin annettavissa palveluissa
Vammaispalvelulaki tuo muutoksia toimintaan
Yksilöllinen jaasukaslähtöinen palvelu
Hoitajamitoitus jahenkilöstön riittävyys
Ole mukana keskustelemassa ja vaikuttamassa satojen kollegoidesi kanssa ympäri Suomen, kuinka rakentaa, kehittää ja johtaa ikäihmisten ja vammaisten palveluita vastaamaan paremmin muutoksiin sekä tulevaisuuden tarpeisiin ja vaatimuksiin.
Super Early Bird -liput ovat myynnissä nyt, varmista omasi ajoissa!
OSTA LIPUT
Valitse lipputyyppi sen mukaan osallistutko paikan päälle vai etänä. Saat ryhmäalennuksen vähintään 3 hengen ryhmälle.
Advisory Board – olemme kuulleet alan huippuasiantuntijoita.
Advisory Boardin jäsenet ovat tuoneet pöytään vankkaa osaamista alaltaan: yhteistyössä olemme tehneet sisällöstä entistä laadukkaampaa – näin pystymme yllättämään sinut joka kerta ja takaamaan entistä ikimuistoisemman tapahtumakokemuksen.
Eeva Ketola on LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, eMBA & terveydenhuoltotutkimuksen dosentti, joka toimii Esperi-konsernin laatujohtaja.
vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Riitta Hakoma
Riitta on työskennellyt vammaispalvelujen johtajana vuodesta 2010. Hän on ollut mukana tekemässä vammaisalaan liittyviä selvityksiä, artikkeleita ja kehittämistä niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin taholla, ja pitävät näitä tärkeinä. Koko hänen työuransa käsittää tehtäviä monelta eri sosiaalialan sektorilta ja niitä hän pitää suurena vahvuutena.
Hän kokee, että monipuolinen näkökulma asioihin on tukenut häntä tehtävissään. Hänestä on tärkeää on katsoa maailmaa avoimin silmin, kuunnella, mitä toiset sanovat ja säilyttää innostus siihen, mitä tekee.
Riita Hakoma on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja erityistason perheterapeutti.
palvelujohtaja, Espoon Lähimmäispalveluyhdistys
Kaisa Pekola
Kaisalla on vanhustyön asiantuntijana kokemusta 25 vuoden ajalta. Tällä hetkellä Kaisa toimii Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ryn palvelujohtajana. Elpy ryllä on kaksi palvelutaloa ja asiakkaina vajaa 300 ikäihmistä.
Kaisa Pekola on myös Vanhus- ja lähimmäispalvelunliitto (Valli) ryn hallitusjäsen, Espoon- ja Kaunisten muistiyhdistys ry varapuheenjohtaja.
Elina Nieminen, OTM on kokenut vammaisoikeusksiin erikoistunut lakimies. Vammaispalvelut ja vammaisten oikeudellisen tilan parantamiseen liittyvä asiakaspohjainen kehittäminen ja vaikuttaminen on ollut hänen keskeisin toimenkuvansa vuodesta 1998.
Hän on toiminut pääasiallisesti järjestösektorilla, mutta myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirassa sosiaalihuollon valvonnan valtakunnallisen lakimiehen virassa. Hänellä on vahva kokemus lukuisista asiantuntijajäsenyyksiä eri lainsäädännön kehittämishankkeissa ja -valmisteluissa, luottamustoimissa ja vammaisten palveluita turvaavien järjestöjen perustamishankkeissa.
Hänellä on monipuolinen kokemus erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta ja toimeenpanosta, henkilökohtaisen avun kokonaisuudesta mukaan lukien siihen liittyvät työoikeudelliset kysymykset, jonka lisäksi liikkumisen oikeuksiin liittyvät erityiskysymykset yhteiskunnan eri sektoreilla ovat olleet keskiössä. Erityinen osaaminen ja mielenkiinto kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan aseman ja oikeuksien, vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden sekä itsemääräämisoikeuden parantamiseen. Mielenkiinto näissä kysymyksissä kohdistuu aina vaikeimmin vammaisista lapsista, aktiivi ikäisiin ja ikääntyviin vammaisiin ihmisin. Heidän, yhdenvertaisten oikeuksien ja mahdollisuuksien turvaamiseen syntyä, elää ja kuolla itsenäisinä ja itseään määräävinä tasavertaisina kansalaisina
ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja, Jyväskylän yliopisto
Teppo Kröger
Teppo Kröger on Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori ja Suomen Akatemian Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Hän on tutkinut ikääntyneiden palveluja jo 30 vuoden ajan.
Valokuvaaja: Kristiina Kontoniemi
YTM, MSS (Master of Social Service, USA), ylisosiaalineuvos, VTT h.c.
Aulikki Kananoja
Kananoja on toiminut sosiaaliviraston sosiaalijohtajana. Hän omaa laaja-alaista kokemusta lastensuojelun sosiaalityöstä, kuntoutusneuvojan ja -päällikön tehtävistä, sosiaalityön opetuksesta sekä kehittämistyöstä, hallinnollisista ja johtamistehtävistä Helsingin sosiaalivirastossa ja Stakesissa. Aulikki on myös sote-hankkeen ohjaus- ja asiantuntijaryhmän jäsen.
Tiina Niemisellä on lähes 20 vuoden kokemus eri puolilta sosiaali- ja terveydenhoitoalaa, monesta eri asiakasnäkökulmasta. Kokemuksesta Tiina tietää, että suurten muutosten ja epävarmuuden keskellä ne, jotka pystyvät tarjoamaan selkeitä palvelukokonaisuuksia, vapautta sekä varmuutta, menestyvät.
Hyvinvointialueuudistuksessa on oivallinen paikka myös henkilöstöpalveluissa siirtyä uudenlaiseen tekemisen malliin. Tiina haluaa löytää tavat palvella sekä hyvinvointialueita että sen työntekijöitä kohderyhmälähtöisesti, osallistavasti ja riittävästi räätälöiden, jotta sote-alan kohtaanto-ongelma voidaan ratkaista tehokkaasti.
ylitarkastaja, Valvira
Mervi Lukkarinen
Mervi Lukkarinen (TtM, klö/sh) toimii ylitarkastajana Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira). Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus viraston eri tehtävistä sekä sosiaali- että terveydenhuollon valvonnan että yksityisen terveydenhuollon lupahallinnon ja valvonnan osalta. Viime vuosina Mervin tehtäviin on kuulunut erityisesti vanhustenhuollon valvonnan tehtävät, sekä lääkehoitoon ja terveydenhuollon palveluihin liittyvät kysymykset sosiaalihuollon toimintaympäristössä. Hyvinvointialueiden ja palvelujen tuottajien ohjaus on samoin olennainen osa hänen tehtäviään.
Mervi on ollut Valvirassa eri tehtävissä vuodesta 2012 lukien. Ennen Valviran työuraa hän työskenteli Lapin keskussairaalassa synnytyssalikätilönä sekä syöpäsairaanhoitajana naistentautien osastolla. Vuoden 2022 hän työskenteli erityisasiantuntijana Sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeriössä hänen tehtäviin kuului muun muassa lainvalmistelutyöhön osallistuminen esimerkiksi tartuntatautilain osalta, sekä covid-19 pandemiaan liittyvien asioiden ja ohjeistuksen valmistelu.
lakimies, STM
Sirkka Sivula
Sirkka Sivula on vastannut lakimiehenä vammaispalvelulain valmistelusta sosiaali- ja terveysministeriössä yhdessä tiiminsä kanssa.
Vammaispalvelut ja erityisesti niiden kehittäminen on kuulunut hänen työtehtäviinsä vuodesta 1999 alkaen. Kokemusta vammaispalveluiden parissa hän on kartoittanut aluksi vammaisjärjestöissä ja viimeisimmät vuodet ensin THL:ssä ja sitten STM:ssä. Kuluneiden vuosien aikana hän on saanut jakaa ajatuksia palveluiden käyttäjien, heidän läheistensä sekä palveluiden järjestäjien, tuottajien ja valvontaviranomaisten kanssa. Erityisesti vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden edistäminen ovat olleet tärkeitä kehittämisen teemoja viime vuosina.
Sirkka on innoissaan päästessään avaamaan uuden vammaispalvelulain saloja yleisölle. Lain vastuuvalmistelijana hän avaa tarkemmin, mitä pykälät tarkoittavat käytännössä ja mitä ajatuksia niiden taustalla on ollut.
vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Riitta Hakoma
Riitta on työskennellyt vammaispalvelujen johtajana vuodesta 2010. Hän on ollut mukana tekemässä vammaisalaan liittyviä selvityksiä, artikkeleita ja kehittämistä niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin taholla, ja pitävät näitä tärkeinä. Koko hänen työuransa käsittää tehtäviä monelta eri sosiaalialan sektorilta ja niitä hän pitää suurena vahvuutena.
Hän kokee, että monipuolinen näkökulma asioihin on tukenut häntä tehtävissään. Hänestä on tärkeää on katsoa maailmaa avoimin silmin, kuunnella, mitä toiset sanovat ja säilyttää innostus siihen, mitä tekee.
Riita Hakoma on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja erityistason perheterapeutti.
Sairaalatoimintojen opetushoitaja, Helsingin kaupunki
Sari Roos
Sari Roos on valittu vuonna 2021 Mediuutisten terveysalan 100 vaikuttajaa listalla top 10 joukkoon. Sari on saanut ansiokkaasta työstään koronan aikana Presidentin myöntämän kunniamitalin 2021.
kirjailija, OTM, varatuomari
Kaija Kess
Kaija Kess työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja yksiköiden kanssa kouluttaen ja konsultoiden arjen oikeudellisissa ongelmissa. Kessillä on lakimieskokemusta 38 vuotta ja rohkeutta sanoa asiat suoraan ilman pykäliä. Kess myös käyttää paljon arjen esimerkkejä, jotka avaavat oikeudellisen ajattelun ytimen helposti omaksuttavaksi muillekin kuin lakimiehille. Kessin tarkoitus on ennalta ehkäistä sote-alan oikeudellisia ongelmia.
Tervetuloa Suomen suurimpaan ikäihmisten ja vammaisten asumisen foorumiin.
toimittaja, uutisankkuri, MTV
Jesse Kamras
Jesse Kamras on pitkän linjan toimittaja ja juontaja, joka on nähty muun muassa Huomenta Suomi –ajankohtaisohjelman puikoissa. Tällä hetkellä hän toimii MTV Uutisten ankkurina.
Ennen Maikkarille siirtymistä Jesse työskenteli pitkään Ylellä muun muassa Puoli Seitsemän –ohjelmassa ja useissa ruotsinkielisissä ohjelmissa.
Uutismaailmassa työskentely pitää Jessen pulssilla maailman menosta, yhteiskunnallisista asioista ja päivän polttavimmista puheenaiheista. Jesse on haastatellut niin pop-tähtiä, kuin presidenttejä ja kaikkia siltä väliltä.
YTM, MSS (Master of Social Service, USA), ylisosiaalineuvos, VTT h.c.
Aulikki Kananoja
Kananoja on toiminut sosiaaliviraston sosiaalijohtajana. Hän omaa laaja-alaista kokemusta lastensuojelun sosiaalityöstä, kuntoutusneuvojan ja -päällikön tehtävistä, sosiaalityön opetuksesta sekä kehittämistyöstä, hallinnollisista ja johtamistehtävistä Helsingin sosiaalivirastossa ja Stakesissa. Aulikki on myös sote-hankkeen ohjaus- ja asiantuntijaryhmän jäsen.
Useat maat ympäri maailmaa ovat varautumassa väestönsä ikääntymiseen ja nopeasti rakentamassa vanhuspalvelujärjestelmiään.
Samaan aikaan Suomessa sekä kotihoidon että palveluasumisen kattavuus on kääntynyt nopeaan laskuun eikä tulevaisuuden palvelutarpeen kattamiseen ole suunnitelmaa.
Suomessa väestön ikääntyminen toisaalta hidastuu 2050-luvulta alkaen, joten riittävän palvelujärjestelmän rakentamisessa on kyse nimenomaan seuraavien 20-30 vuoden tehtävästä.
ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja, Jyväskylän yliopisto
Teppo Kröger
Teppo Kröger on Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori ja Suomen Akatemian Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Hän on tutkinut ikääntyneiden palveluja jo 30 vuoden ajan.
vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus kotiin vietävissä palveluissa
miten vaikuttavuutta mitataan?
vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Riitta Hakoma
Riitta on työskennellyt vammaispalvelujen johtajana vuodesta 2010. Hän on ollut mukana tekemässä vammaisalaan liittyviä selvityksiä, artikkeleita ja kehittämistä niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin taholla, ja pitävät näitä tärkeinä. Koko hänen työuransa käsittää tehtäviä monelta eri sosiaalialan sektorilta ja niitä hän pitää suurena vahvuutena.
Hän kokee, että monipuolinen näkökulma asioihin on tukenut häntä tehtävissään. Hänestä on tärkeää on katsoa maailmaa avoimin silmin, kuunnella, mitä toiset sanovat ja säilyttää innostus siihen, mitä tekee.
Riita Hakoma on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja erityistason perheterapeutti.
10.15
TAUKO & VERKOSTOITUMISTA
Virkistäydy kupillisella kahvia ja tapaa kollegoitasi
Mervi Lukkarinen (TtM, klö/sh) toimii ylitarkastajana Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira). Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus viraston eri tehtävistä sekä sosiaali- että terveydenhuollon valvonnan että yksityisen terveydenhuollon lupahallinnon ja valvonnan osalta. Viime vuosina Mervin tehtäviin on kuulunut erityisesti vanhustenhuollon valvonnan tehtävät, sekä lääkehoitoon ja terveydenhuollon palveluihin liittyvät kysymykset sosiaalihuollon toimintaympäristössä. Hyvinvointialueiden ja palvelujen tuottajien ohjaus on samoin olennainen osa hänen tehtäviään.
Mervi on ollut Valvirassa eri tehtävissä vuodesta 2012 lukien. Ennen Valviran työuraa hän työskenteli Lapin keskussairaalassa synnytyssalikätilönä sekä syöpäsairaanhoitajana naistentautien osastolla. Vuoden 2022 hän työskenteli erityisasiantuntijana Sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeriössä hänen tehtäviin kuului muun muassa lainvalmistelutyöhön osallistuminen esimerkiksi tartuntatautilain osalta, sekä covid-19 pandemiaan liittyvien asioiden ja ohjeistuksen valmistelu.
Välkky on huipputeknologiaa sisältävä robotti ja on neurologisella osastolla 3 koekäytössä kesän 2023 aikana
Sairaalatoimintojen opetushoitaja, Helsingin kaupunki
Sari Roos
Sari Roos on valittu vuonna 2021 Mediuutisten terveysalan 100 vaikuttajaa listalla top 10 joukkoon. Sari on saanut ansiokkaasta työstään koronan aikana Presidentin myöntämän kunniamitalin 2021.
osastonhoitaja, Laakson sairaala, Helsingin kaupunki
Mervi Leppänen
13.55
Miten tulevaisuuden teknologiaa voidaan hyödyntää kotiin annettavissa palveluissa?
Sirkka Sivula on vastannut lakimiehenä vammaispalvelulain valmistelusta sosiaali- ja terveysministeriössä yhdessä tiiminsä kanssa.
Vammaispalvelut ja erityisesti niiden kehittäminen on kuulunut hänen työtehtäviinsä vuodesta 1999 alkaen. Kokemusta vammaispalveluiden parissa hän on kartoittanut aluksi vammaisjärjestöissä ja viimeisimmät vuodet ensin THL:ssä ja sitten STM:ssä. Kuluneiden vuosien aikana hän on saanut jakaa ajatuksia palveluiden käyttäjien, heidän läheistensä sekä palveluiden järjestäjien, tuottajien ja valvontaviranomaisten kanssa. Erityisesti vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden edistäminen ovat olleet tärkeitä kehittämisen teemoja viime vuosina.
Sirkka on innoissaan päästessään avaamaan uuden vammaispalvelulain saloja yleisölle. Lain vastuuvalmistelijana hän avaa tarkemmin, mitä pykälät tarkoittavat käytännössä ja mitä ajatuksia niiden taustalla on ollut.
osastonhoitaja, Laakson sairaala, Helsingin kaupunki
Mervi Leppänen
13.35
Vammaispalvelulain tuomat muutokset hyvinvointialueilla
KESKUSTELU
osastonhoitaja, Laakson sairaala, Helsingin kaupunki
Mervi Leppänen
13.55
Uuden vammaispalvelulain vaikutuksia vammaispalveluiden toimeenpanoon
uudistuvien palveluiden vaikutukset palveluiden toimeenpanossa
miten turvata asiakkaiden yhdenvertaiset oikeudet
lakimies, Invalidiliitto ry
Elina Nieminen
Elina Nieminen, OTM on kokenut vammaisoikeusksiin erikoistunut lakimies. Vammaispalvelut ja vammaisten oikeudellisen tilan parantamiseen liittyvä asiakaspohjainen kehittäminen ja vaikuttaminen on ollut hänen keskeisin toimenkuvansa vuodesta 1998.
Hän on toiminut pääasiallisesti järjestösektorilla, mutta myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirassa sosiaalihuollon valvonnan valtakunnallisen lakimiehen virassa. Hänellä on vahva kokemus lukuisista asiantuntijajäsenyyksiä eri lainsäädännön kehittämishankkeissa ja -valmisteluissa, luottamustoimissa ja vammaisten palveluita turvaavien järjestöjen perustamishankkeissa.
Hänellä on monipuolinen kokemus erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta ja toimeenpanosta, henkilökohtaisen avun kokonaisuudesta mukaan lukien siihen liittyvät työoikeudelliset kysymykset, jonka lisäksi liikkumisen oikeuksiin liittyvät erityiskysymykset yhteiskunnan eri sektoreilla ovat olleet keskiössä. Erityinen osaaminen ja mielenkiinto kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan aseman ja oikeuksien, vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden sekä itsemääräämisoikeuden parantamiseen. Mielenkiinto näissä kysymyksissä kohdistuu aina vaikeimmin vammaisista lapsista, aktiivi ikäisiin ja ikääntyviin vammaisiin ihmisin. Heidän, yhdenvertaisten oikeuksien ja mahdollisuuksien turvaamiseen syntyä, elää ja kuolla itsenäisinä ja itseään määräävinä tasavertaisina kansalaisina
osastonhoitaja, Laakson sairaala, Helsingin kaupunki
Mervi Leppänen
14.15
Kansainvälinen RAI-mittari tukena vammaispalveluiden henkilöstö resurssoinnissa
Jesse Kamras on pitkän linjan toimittaja ja juontaja, joka on nähty muun muassa Huomenta Suomi –ajankohtaisohjelman puikoissa. Tällä hetkellä hän toimii MTV Uutisten ankkurina.
Ennen Maikkarille siirtymistä Jesse työskenteli pitkään Ylellä muun muassa Puoli Seitsemän –ohjelmassa ja useissa ruotsinkielisissä ohjelmissa.
Uutismaailmassa työskentely pitää Jessen pulssilla maailman menosta, yhteiskunnallisista asioista ja päivän polttavimmista puheenaiheista. Jesse on haastatellut niin pop-tähtiä, kuin presidenttejä ja kaikkia siltä väliltä.
Jesse Kamras on pitkän linjan toimittaja ja juontaja, joka on nähty muun muassa Huomenta Suomi –ajankohtaisohjelman puikoissa. Tällä hetkellä hän toimii MTV Uutisten ankkurina.
Ennen Maikkarille siirtymistä Jesse työskenteli pitkään Ylellä muun muassa Puoli Seitsemän –ohjelmassa ja useissa ruotsinkielisissä ohjelmissa.
Uutismaailmassa työskentely pitää Jessen pulssilla maailman menosta, yhteiskunnallisista asioista ja päivän polttavimmista puheenaiheista. Jesse on haastatellut niin pop-tähtiä, kuin presidenttejä ja kaikkia siltä väliltä.
9.20
KESKUSTELU
Miten tulevaisuuden ikäihmisen ja vammaistenpalvelut tulisi yhdistää
Kaija Kess työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja yksiköiden kanssa kouluttaen ja konsultoiden arjen oikeudellisissa ongelmissa. Kessillä on lakimieskokemusta 38 vuotta ja rohkeutta sanoa asiat suoraan ilman pykäliä. Kess myös käyttää paljon arjen esimerkkejä, jotka avaavat oikeudellisen ajattelun ytimen helposti omaksuttavaksi muillekin kuin lakimiehille. Kessin tarkoitus on ennalta ehkäistä sote-alan oikeudellisia ongelmia.
10.20
TAUKO & VERKOSTOITUMISTA
Virkistäydy kupillisella kahvia ja tapaa kollegoitasi
VALITSE SINUA KIINNOSTAVAT OHJELMAOSUUDET KAHDESTA OHJELMALINJASTA
Tiina Niemisellä on lähes 20 vuoden kokemus eri puolilta sosiaali- ja terveydenhoitoalaa, monesta eri asiakasnäkökulmasta. Kokemuksesta Tiina tietää, että suurten muutosten ja epävarmuuden keskellä ne, jotka pystyvät tarjoamaan selkeitä palvelukokonaisuuksia, vapautta sekä varmuutta, menestyvät.
Hyvinvointialueuudistuksessa on oivallinen paikka myös henkilöstöpalveluissa siirtyä uudenlaiseen tekemisen malliin. Tiina haluaa löytää tavat palvella sekä hyvinvointialueita että sen työntekijöitä kohderyhmälähtöisesti, osallistavasti ja riittävästi räätälöiden, jotta sote-alan kohtaanto-ongelma voidaan ratkaista tehokkaasti.
13.35
Henkilöstöresurssien oikeanlainen, oikea aikainen ja kustannustehokas kohdentaminen ratkaisuksi henkilöstöpulaan
KESKUSTELU
14.05
Virkistäydy kupillisella kahvia ja tapaa kollegoitasi
Jesse Kamras on pitkän linjan toimittaja ja juontaja, joka on nähty muun muassa Huomenta Suomi –ajankohtaisohjelman puikoissa. Tällä hetkellä hän toimii MTV Uutisten ankkurina.
Ennen Maikkarille siirtymistä Jesse työskenteli pitkään Ylellä muun muassa Puoli Seitsemän –ohjelmassa ja useissa ruotsinkielisissä ohjelmissa.
Uutismaailmassa työskentely pitää Jessen pulssilla maailman menosta, yhteiskunnallisista asioista ja päivän polttavimmista puheenaiheista. Jesse on haastatellut niin pop-tähtiä, kuin presidenttejä ja kaikkia siltä väliltä.
Joukossa viisaus vahvistuu! Siksi kannustammekin osallistumaan tapahtumiimme ryhmissä, ja tarjoamme ryhmäalennuksen vähintään 3 hengen ja siitä isommille tiimeille. Miten toimia? Meilaa katariina.asp@professio.fi tai soita 040 768 2170 – Katariina auttaa sinua oikeasti mielellään. Myös verkkokauppamme tarjoaa automaattisesti alennuksen, kun lisäät ostoskoriin vähintään 3 lippua.
Tapahtumainfo – viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä.
Jäikö jokin muu asia mietityttämään? Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin löydät täältä.
Paikan päällä vai etänä? Hybriditapahtumissa sinä päätät.
Joustavasti mukaan mistään tinkimättä! Etäosallistuminen säästää aikaa, luontoa ja rahaa, mutta paikan päällä saat kokea aidon kollegoiden ja huippupuhujien läsnäolon myös taukojen aikana. Kumman tavan sinä valitset? Lippua ostaessasi valitse sinulle sopivin vaihtehto.
Satamat ovat jo esihistoriasta saakka olleet solmukohtia, joissa ihmiset kohtaavat – juuri niin kuin tapahtumissamme. Wanhaan Satamaan seilaat paikalle näppärästi julkisilla – esimerkiksi sporat 4 & 5 ovat mainioita vaihtoehtoja. Autoilijoille löytyy maksullisia parkkipaikkoja ja urheimmat reippailevat paikan päälle, sillä matkaa keskustasta on vain 2 kilometriä.
Verkostoidu ja sovi tapaamisia sinulle osuvimpien osallistujien ja yhteistyökumppaneiden kanssa kiinnostuksen kohteittesi perusteella. Lisäksi pääset kommentoimaan lavalla käytävää keskustelua sekä antamaan äänesti äänestyksissä, paikasta riippumatta. Tätä on helppo käyttää joko mobiilisti tai läppäriltäsi! Lisätietoja saat ilmoittautumisen yhteydessä.
Meille pienetkin asiat ovat tärkeitä. Eikä vähäisimpänä, että olet virkeänä, kun tapahtuma alkaa. Olemme neuvotelleet edulliset huonehinnat sinua varten Hotel Katajanokasta: 164 € / 1hh ja 174 € / 2hh saat suoraan hotellin sivuilta. Huoneita on rajoitettu määrä ja ovat varattavissa kiintiön saatavuuden mukaan 24.10.2023 asti. Lisätiedot ja varaukset: Hotel Katajanokan sivuilta.
Iloinen henkilökuntamme odottaa sinua aamulla tapahtumapaikalla, tervetuloa!