Suuryritykset kulkevat vauhdilla kohti datavetoista taloushallintoa

Suuryritykset kulkevat vauhdilla kohti datavetoista taloushallintoa – talousorganisaation rooli yrityksen strategiatyössä kasvaa koko ajan, sanovat CFO:t

Kuusi pohjoismaista talousjohtajaa oli saanut kutsun keskustelemaan tämän hetken ajankohtaisimmista taloushallinnon kysymyksistä, kun Baswaren ja Bigitalin Nordic Leaders Circle -tapahtumasarja sai jatkoa maaliskuun puolivälissä.

Pandemian takia virtuaalisesti käytyä keskustelua johti tv:stä tuttu toimittaja ja juontaja Peter Nyman ja kommentaattorina mukana oli Baswaren Global Business Advisor Maarten Laukens Belgiasta.

Panelisteina olivat mukana tällä kertaa:

• Thomas Johansen CFO, Netcompany, Tanska
• Ida Rød Fredriksen CFO&COO, Olav Thon Gruppen, Norja
• Juha Kauppinen CFO&COO, Sanoma Media, Suomi
• Tiia Ranta CFO, Lantmännen Cerealia, Ruotsi
• Fredrik Sträng Finance Director, E.ON, Ruotsi
• ja Karl Orrling Finance Director, Alfa Laval, Ruotsi.

Lisäksi yleisössä istui parisataa talouspäättäjää kuuntelemassa mielenkiintoista ajatustenvaihtoa.

Data on kaikkien huulilla

Data on jo pitkään ollut organisaatioiden kuuma puheenaihe. Tämänkään keskustelun kuulijoille ei jäänyt epäselväksi se, mihin suuntaan moderni taloushallinto pyrkii kehittymään: suunta on kohti datavetoisuutta.

Kaikki kuusi talousjohtajaa olivat yhtä mieltä siitä, että talousorganisaation rooli on viime vuosina muuttunut entistä proaktiivisemmaksi. Sen seurauksena taloushallinto on alkanut vahvemmin tukemaan myös yrityksen eri liiketoimintayksiköiden strategista työtä. Tänä päivänä talousjohtajat – ja yhä enemmän myös business controllerit – tarkastelevat liiketoimintayksikköjen kannattavuutta, strategisten investointien taustalla vaikuttavia asioita sekä sopimusten ehtoja.

Panelistit kertoivat, että strategisten kysymysten parissa työskentelevät siis ennen kaikkea ne henkilöt, joiden työnkuvassa analytiikka on vahvasti läsnä. Kauppinen kuitenkin harmitteli ajan asettavan omat rajoitteensa sille, mihin kaikkeen business controller lopulta venyy.

– Taloushallinnossa on pakollisia operatiivisia töitä, kuten kirjanpito, joiden lisäksi monella business controllerilla menee edelleen turhan paljon aikaa analyysien ja raporttien tekemiseen. Tämä on pois strategisten kysymysten käsittelystä, hän huomauttaa.

Hyödyntämällä P2P-ratkaisuja, joissa on sisäänrakennettuna kattava datan keruu, sen analytiikka sekä kattava dashboard -toiminto säästyisi paljon aikaa.

Automaatio ja digitalisaatio ovat ehtoina taloushallinnon roolille strategisena kumppanina

Keskustelijat tietävät digitaalisten ratkaisujen olevan väylä työn tehostamiseen ja lisäarvon tuottamiseen myös oman yksikön ulkopuolelle.

– Jotta talousorganisaatio voi ottaa vahvempaa roolia eri liiketoimintayksiköiden päätöksenteon tukemisessa, ja toimia jopa strategisena kumppanina, täytyy sen ensin yhdenmukaistaa omat prosessinsa ja digitalisoida niitä mahdollisimman laajasti, E.Onin Sträng totesi.

Vahva perusta on tärkeä, sillä harvemmin järjestelmiin virtaava data on automaattisesti arvokasta: merkittävimpiin johtopäätöksiin päästään käsiksi vasta tiettyjen työvaiheiden jälkeen. Esimerkiksi Olav Thon Gruppenin Fredriksen kertoi määrätietoisesta työstä, jota hänen johtamansa organisaatio on tehnyt siivotessaan olemassa olevasta datasta mahdollisimman laadukasta, ja yhdistääkseen eri järjestelmien tuottamaa dataa toisiinsa.

Järjestelmien kehittyessä ja automaation lisääntyessä business controller tarvitseekin ennen kaikkea vahvoja analyyttisiä taitoja.

– Aikaisemmin business controllerin työ oli edellisen kuukauden numeroiden tarkastelua. Nyt siinä korostuu erilaisten järjestelmien haltuunotto sekä kyky löytää dashboardeilta oleellinen tieto ja kehityskohteet, Tiia Ranta Lantmännen Cerealista kertoi.

Keskitetty vai hajautettu taloushallinnon malli?

Keskustelua kommentoinut Laukens haluaa tietää, mitä panelistit ajattelevat keskitetystä ja hajautetusta taloushallinnosta. Hän muistuttaa, että viime vuosina moni suuryritys on turvautunut offshoringiin eli siirtänyt taloushallinnon toimintojaan tiettyyn yksikköön yrityksen kotimaan ulkopuolelle.

Näin on toimittu muun muassa Alfa Lavalilla, jossa toistuvat taloushallinnon perustyöt tehdään keskitetysti palvelukeskuksessa. Orrlingin mielestä se on edistänyt myös prosessien automatisointia, kun muutoksia ei tarvitse ajaa läpi kaikissa yksiköissä erikseen. Muutoin kymmenissä maissa ympäri maailmaa toimiva yhtiö on hajauttanut taloushallinnon toiminnot, mikä on Orrlingin mielestä antanut business controllereille paremmat valmiudet strategisena kumppanina toimimiseen.

– Kun business controller on lähellä liiketoimintayksikköä, lisäarvoa syntyy varmemmin. Asiakaspolussa on vaihe, jossa taloushallinto näyttelee tärkeää roolia, joten yksikön johtajalle on arvokasta saada pitää business controller lähellään, Orrling perustelee.

Offshoringilla tavoitellaan ennen kaikkea toiminnan tehostamista, kustannusten leikkaamista ja parempaa kilpailukykyä. Myös E.ON:lla osa taloushallinnon toiminnoista on keskitetty Romaniaan. Muutosmatkan varrella Sträng on oppinut arvokkaita asioita offshoringin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä.

– Offshoring onnistuu vasta, kun prosessi on täysin standardoitu. Kyseessä ei ole silmänräpäyksestä tapahtuva muutos, vaan onnistuminen vaatii määrätietoista johtamista ja aikaa, hän neuvoo.

Pohjoismaiset talousjohtajat uskovat, että työnteon malli muuttui pandemian aikana pysyvästi

Oman mausteensa talousorganisaation muuttuvaan rooliin on tuonut nyt vuoden verran jatkunut etätyöskentely. E.ON on ainoa paneelissa edustetuista organisaatiosta, jossa etätyöt olivat normaali toimintamalli jo ennen pandemiaa. Muutkin ovat vuoden aikana saaneet todisteita siitä, että etänä on mahdollista päästä samoihin tuloksiin kuin kasvokkain.

– Ennen pandemiaa minulle kertyi 80-100 matkustuspäivää vuodessa. Maaliskuun 2020 jälkeen olen matkustanut kaksi kertaa. Vielä on vaikea arvioida sitä, kuinka paljon työnteon malli kokonaisuudessaan muuttuu, mutta esimerkiksi myyntityö on sujunut edelleen hyvin. Pandemian päätyttyä jatkamme erilaisten digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä, mutta edelleen tarvitaan myös kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia asiakkaiden ja sijoittajien kanssa, Netcompanyn Thomas Johansen kertoi.

Kauppinen kertoo, että Sanoma Medialla on jo tehty päätös pysyvään hybridimallin siirtymisestä. Hänen mukaansa henkilöstölle tullaan jatkossakin tarjoamaan mahdollisuus säännölliseen etätyöskentelyyn.

Jonkinlainen hybridimalli tuntuu olevan myös muiden keskustelijoiden mieleen. Kotitoimistoissa istuminen on osoittanut ihmisen olevan sen verran sosiaalinen, etteivät virtuaaliset aamukahvituokiot täysin korvaa aitoja kohtaamisia työpaikan käytävillä.

– Nyt on tärkeää pohtia, miten luomme ilmapiirin, joka saa ihmiset haluamaan takaisin toimistolle. Etänä voidaan tehdä paljon asioita, mutta vahvan ja yhteisöllisen työskentelykulttuurin luominen onnistuu paremmin, jos tapaamme työtovereita säännöllisesti myös kasvokkain, toi esiin Karl Orrling Alfa Lavalilta.

Myös Ida Rød Fredriksen on vahvasti sitä mieltä, että toimistopäiviä tarvitaan jatkossakin. Hän sanoo monen jo kaipaavan yhdessä innovointia ja valkotaulujen ääressä pidettyjä workshopeja. Myös uusien työntekijöiden perehdyttäminen on ollut pandemia-aikana osin haasteellista.

Ohjeita lapsenlapselle

Tilaisuuden päätteeksi Peter Nymanilla on vielä yksi kinkkinen kysymys panelisteille. Hän haluaa tietää, minkä neuvon panelistit antaisivat 85 vuoden iässä omalle lapsenlapselleen, joka on siirtymässä CFO:n rooliin johonkin isoon yritykseen ja kysyy parhaita neuvoja.

– Be aware eli pyri varautumaan siihen, mitä mahdollisesti on edessä, Ranta heittää.

– Ole utelias, Fredriksen jatkaa.

Orrling epäilee oman neuvonsa olevan tulevaisuudessa itsestäänselvyys, sillä sitä se alkaa olla jo nykypäivänäkin.

Opettele koodaamaan, hän sanoo.

– Pidä hauskaa, ei tämä ole niin kamalan vakavaa, yleisökin innostuu osallistumaan keskusteluun.

Integraatiot ja data-analytiikan kehittäminen ovat tänä vuonna agendalla myös Talouden ja digitalisaation tila 2021 -tutkimukseen osallistuneissa suomalaisyrityksissä. Voit ladata tutkimuksen raportin tästä veloituksetta.

Basware on mukana Suomen ensimmäisessä talousjohdolle suunnattussa talk showssa! Strategy Talk CFO 2021 tuo yli 400 talousjohtajaa ruutujeen ääreen 11.5. kun bisneselämän kärkinimet saapuvat studioon keskustelemaan ajankohtaisimmista teemoista Hjallis Harkimon ja Martin Paasin johdolla!   Basware on keskustelemassa aiheesta ”Läpinäkyvyys ja vastuullisuus taloushallinnossa tänään ja tulevaisuudessa – lue lisää täältä.

Jos Nordic Leaders Circle kuulosti mielenkiintoiselta, voit ilmoittautua alustavasti seuraaviin tapahtumiin joko panelistiksi tai yleisöön täältä. 

Teksti: Suvi Lindström