Tekoäly nopeuttaa markkinoinnin sisällöntuotantoa, mutta samalla yritysten viestit alkavat muistuttaa toisiaan. Tekoäly-yrittäjä Martin Adamsin mukaan suurempi mahdollisuus löytyy asiakkaiden ymmärtämisestä: mitä ihmiset kaipaavat ja mitä nykyinen tarjonta jättää puuttumaan?
Kun samat tekoälymallit saavat samankaltaisia ohjeita, lopputuloksena on helposti tuttua ja turvallista markkinointipuhetta. Tuotanto tehostuu, mutta asiakkaan syy valita juuri kyseinen brändi voi hämärtyä.
Tätä ristiriitaa tekoäly-yrittäjä Martin Adams käsitteli Profession MarTech Nordic 2026 -tapahtumassa Helsingissä 21. lokakuuta. Hänen mukaansa markkinointijohdon pitäisi arvioida kustannussäästöjen rinnalla sitä, mitä tekoälyn käyttö tekee brändin erottuvuudelle ja asiakassuhteille.
Tehokkaampi tuotanto voi heikentää erottuvuutta
Adams havainnollisti ongelmaa pyytämällä neljää tekoälyjärjestelmää kirjoittamaan suomalaisen yrityksen vastuullisuussitoumuksesta. Vastauksissa toistuivat samankaltaiset ilmaukset ylpeydestä, yhteisestä matkasta ja kestävämmästä tulevaisuudesta.
Yrityksen ei siis tarvitse tietoisesti jäljitellä kilpailijoitaan päätyäkseen kuulostamaan samalta kuin muut.
Sisällöntuotannon säästöt on helppo laskea. Vaikeampaa on havaita, jos viestintä samalla menettää merkitystään asiakkaan silmissä. Adams kehottaa tarkastelemaan, vahvistaako tekoälyn käyttö yleisösuhdetta vai kuluttaako se brändin jo ansaitsemaa luottamusta.
Asiakasymmärrys ei synny pyytämällä tekoälyltä kohderyhmäkuvausta
Adams näkee tekoälylle arvokkaamman tehtävän ihmisten kiinnostuksenkohteiden ja täyttymättömien tarpeiden tunnistamisessa. Silloin katse on suunnattava myös yrityksen omien asiakastietojen ja tuotekategorian ulkopuolelle: yhteisöihin ja kulttuurisiin ilmiöihin, jotka vaikuttavat ihmisten valintoihin.
Hän kertoi L’Oréalin NYX-brändin kanssa tehdystä työstä, jossa tekoäly auttoi tunnistamaan yleisön kiinnostusta goottiseen romantiikkaan, fantasiaan ja tieteiskirjallisuuteen. Havaintoja hyödynnettiin Netflixin The Chilling Adventures of Sabrina -sarjaan liittyvässä tuoteyhteistyössä.
Adamsin mukaan tuote myytiin loppuun vuorokaudessa ilman maksettua mediaa.
Esimerkissä tekoälyn arvo syntyi siitä, että se auttoi löytämään yleisölle merkityksellisen mahdollisuuden. Adams erottaa toisistaan yleisön todellisen käyttäytymisen analysoinnin ja sen, että generatiivista tekoälyä pyydetään tuottamaan kuvaus oletetusta asiakkaasta.
Brändi tarvitsee täsmälliset rajat
Asiakkaiden ymmärtämisen lisäksi yrityksen on määriteltävä, mitä sen oma brändi edustaa.
Adamsin mukaan yleiset kuvaukset, kuten lämmin tai helposti lähestyttävä, jättävät tekoälylle liikaa tulkinnanvaraa. Tarvitaan konkreettisia periaatteita siitä, miten brändi toimii, mihin se ottaa kantaa ja millaisia toimintatapoja se ei hyväksy.
– Meidän on asetettava todelliset rajat. Aloittaisin itse juuri rajoista.
Periaatteiden toimivuutta voi myös testata. Muuttuuko tekoälyn vastaus uuteen ilmiöön, kun sille annetaan brändin säännöt ja rajat? Näin selviää, ohjaavatko määrittelyt todella lopputulosta.
Markkinointijohdon vastuu säilyy
Adamsin lähestymistavassa ihmiset päättävät edelleen, mitkä havainnot ansaitsevat huomiota, mihin brändi uskoo ja millaista laatua sen viestinnältä edellytetään.
Markkinointijohdon tehtävänä on rakentaa toimintatapa, jossa uusi asiakasymmärrys vaikuttaa jatkuvasti päätöksiin. Pelkkä työkalun käyttöönotto ei riitä, jos havainnot eivät muuta yrityksen tekemistä.
Kilpailijoilla voi olla käytössään sama tekoäly. Erottumisen mahdollisuus säilyy siinä, mitä yritys huomaa, millaiset periaatteet se asettaa ja miten se vastaa asiakkaiden tarpeisiin.
Artikkeli perustuu Martin Adamsin puheenvuoroon Profession MarTech Nordic 2026 -tapahtumassa Helsingissä 21.10.2026.