Jari Lindströmin puhe Työllistäminen 2019 -tapahtumassa

Olemme täällä tänään erittäin ajankohtaisen ja kansallisesti hyvin tärkeän asian eli työllisyyden äärellä. Hallituksen eräs keskeinen tavoite saavutettiin marraskuussa, kun työllisyysaste ylitti 72 prosenttia. Toinen tavoite oli saada 100 000 työllistä lisää ja joulukuussa tuo luku oli päälle 130 000.

Tiedämme kuitenkin, että se on vasta alku kaikelle sille, mitä tulee vielä tehdä. Jotta pystymme pitämään yhteiskunnan palvelut ja talouden kunnossa, puhutaan jo 75 % työllisyysasteesta lähitulevaisuudessa ja 80 % työllisyysasteesta pitkällä aikajänteellä. Samaan aikaan huomaamme, että ongelmia alkaa tulla vastaan jo toisesta suunnasta. Työvoiman saatavuus on vaikeutunut kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi Kainuussa lähestytään jo tilannetta, jossa puolella työvoimaa hakeneista on vaikeuksia rekrytoinneissa.

Kuitenkin meillä työikäisten miesten työllisyysaste on yksi OECD:n alhaisempia. Yksi työvoimapulan ja työttömyyden yhdistävä tekijä on riittämätön ammatin edellyttämä kokemus ja koulutus. Etenkin työelämän muuttuessa vanhalla osaamisella ei enää pärjää uusilla markkinoilla, vaan omaa osaamista tulisi jatkuvasti päivittää. Siksi tulevaan sosiaaliturvauudistukseen on tärkeää sisällyttää myös osaamisen kehittämisen elementit, kun sitä seuraavalla vaalikaudella sorvataan.

Lohdullista on se, että työllisyyden edistämisessä voidaan tehdä asioita, joilla on vaikutusta. Työllisyys ei ole pelkästään talouskasvun varassa. Politiikkatoimilla on merkitystä.

Ministeriön virkamiestutkijoiden arvio on, että erityisesti viime vuoden työllisyyskehitys poikkeaa niin paljon (siis positiivisesti) mallilaskelmista, että voidaan sanoa, että hallituksen toimet ovat vaikuttaneet selvästi. Tämä luo toivoa myös tulevaan, kun yleiset suhdanteet saattavat muuttua epäsuotuisemmiksi Suomelle: meillä on keinoja käsissämme, joilla voimme vaikuttaa.

Tulevalta hallitukselta vaaditaan samaa rohkeutta tehdä toimenpiteitä, joilla on vaikutusta – se ei nimittäin aina ole helppoa. Vaikeitakin päätöksiä kuitenkin vaaditaan, jotta työllisyysaste saadaan nostettua pysyvästi kestävälle tasolle.

****

Tämä hallitus on kiinnittänyt huomiota myös työvoimapalvelujen kehittämiseen. Palvelut voivat olla avainasemassa esimerkiksi kohtaanto-ongelman ratkaisuissa. Kunhan meillä on johtajuutta katsoa toimintakenttää avoimesti ja rakentaa palvelut laajemmille hartioille. Näin suuressa haasteessa kuin työllisyyden nostamisessa tarvitaan julkisen, yksityisen ja kolmannenkin sektorin sujuvaa yhteistyötä.

Kohtaantoon liittyviä kysymyksiä ei voi kukaan ratkaista yksin. Siinä on kyse työvoiman liikkuvuudesta, osaamisen kehittämisestä, työllistymisen esteistä ja työntekijöitä tarvitsevien yritysten tilanteen ymmärtämisestä.

****

Yksi keino purkaa työllistymisen esteitä ja kasvattaa työllisten määrää on huolehtia siitä, että sote-palvelut ja kasvupalvelut toimivat saumattomasti. Sotella tosiaan tarkoitan tässä sosiaali- ja terveyspalveluja. Usein pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy esimerkiksi jonkinasteista työkyvyttömyyttä, ja tämän tunnistaminen ja ratkaiseminen vaatii yhteistyötä virastojen kesken. Olen itse vahvasti sitä mieltä, että osatyökykyisyyden tunnistaminen ja sellaisten töiden löytäminen, joissa jäljellä olevaa työkykyä voi käyttää, on avainasemassa työllisyysasteen nostamiseen. Siksi olen käynnistänyt työkykyohjelman valmistelun, jolla on nyt myös parlamentaarinen tuki.

Keskeistä on myös varmistaa, että vastuu ihmisestä on jollakin yhdellä toimijalla. Oli se sitten työvoima-, sosiaali- tai terveyspuolella – kokonaisvastuu pitää olla jollakin. Hajautettu vastuu tarkoittaa liian usein sitä, että loppupeleissä kenellekään ei ole vastuuta. Jonkun on vietävä ihmistä eteenpäin niissä tapauksissa, joissa ihminen ei pysty kantamaan vastuuta itse.

Hyvänä esimerkkinä yhteensovittamisesta ovat nuorten aikuisten Ohjaamot. Tämä hallitus on vakinaistanut Ohjaamo-konseptin, ja tavoitteena on saada Ohjaamoita vieläkin enemmän Suomen kuntiin. On tärkeää ymmärtää mistä onnistuminen johtuu. Ohjaamoissa on panostettu johtamiseen, yhteisten tavoitteiden kirkastamiseen ja yhtenäisen hengen ja kulttuurin luomiseen – taustaorganisaatioista riippumatta.

TYP-toiminta puolestaan on tuonut yhteen sote- ja kasvupalvelujen lisäksi myös Kelan. OTE-hankkeessa on solmittu toimijoiden välillä konsensussopimuksia osatyökykyisten työllistymiseen ja osallisuuden tukemiseksi. Tämänkaltaisia avauksia tarvitaan lisää!

Olen useassa yhteydessä todennut, että tämän hallituskauden tärkein selvityshanke on ollut Tuija Oivon ja Raija Kerättären selvitys osatyökykyisten reiteistä työllisyyteen. Selvityksessä on tuotu peittelemättömästi esille nykytila, eli että työttömien terveydentilan selvittämisessä ja terveysongelmien hoitamisessa on isoja haasteita. Tämä on tärkeä viesti meille päättäjille. Selvityksen pohjalta ollaankin laatimassa nyt työkykyohjelmaa, joka ulottuu seuraavalle hallituskaudelle. Tarkoitus on kehittää pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen yksilöllistä tunnistamista. Ohjelma valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä.

****

Meidän on pystyttävä palvelemaan monialaista palvelua tarvitseva yhdeltä luukulta siten, että kuntien ja valtion osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti. Se, että pystymme ohjaamaan heikommassa työmarkkina-asemassa olevat niihin palveluihin, joita hän tarvitsee, on tärkeää – mutta se ei ole työvoimapalvelujärjestelmämme kokonaiskuva. Kokonaiskuvan tärkein elementti syntyy siitä, että työnhakija ja työnantaja kohtaavat toisensa – ja jopa parhaimmillaan niin, että työttömyyttä ei ehdi siinä välissä syntyä.

Siitä juuri tämän hallituksen kasvupalvelu-uudistuksessa on aina ollut kyse. Siitä, että rakennamme palvelumallin, joka pystyy reagoimaan tulevaisuuteen, jossa ammattien elinkaaria ei pystytä näkemään ja jossa uuteen ammattiin tulee voida kouluttautua monta kertaa yhden elämän aikana. Väitän, että tässä haasteessa myös yksityisen sektorin osaamisella on tärkeä rooli. Hallituksen tavoitteena on käynnistää tämä uudistus kasvupalvelulainsäädännöllä. Eduskunta päättää, tuleeko se nämä lait käsittelemään. Se asia on nyt heidän käsissään.

Palveluiden kehittäminen ei kuitenkaan onneksi ole kiinni yksittäisistä lakihankkeista. Suuri osa kasvupalvelupiloteista käynnistyy joka tapauksessa kevään aikana. Niiden kulmana ovat kumppanuusmallit monialaista palvelua tarvitseville, palvelutuottajaverkoston monipuolistaminen sekä julkisen osto-osaamisen kehittäminen. Tarkoituksena on saada työnhakijoille entistä yksilöllisempiä palveluja sekä vahvistaa palvelujen laatua. Mutta myös pyrkiä löytämään ihan uudentyyppisiä palveluja tukemaan työllistymistä.

****

Kun työllisyysastetta halutaan nostaa, osa päätöksistä herättää ihmisissä tunteita. Tällä hallituskaudella kuohutti työttömyysturvan aktiivimalli ja työttömien velvollisuus hakea omatoimisesti työtä. Monesti kuitenkin unohtuu esimerkiksi se, että aktiivimallin yhteydessä työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennettiin kahdella. Tarkoitus oli, että aktiivinen työnhakija hyötyisi uudistuksesta, kun etuutta maksettaisiin aluksi aiempaa enemmän ja työnhakija voisi omalla toiminnallaan välttää myöhemmän etuuden leikkauksen. Passiivisuus taas johtaisi etuuden määrän alentamiseen sellaisella summalla, joka vastaa yhtä omavastuupäivää. Siis kaksi omavastuupäivää poistettiin, yksi tuli ehdollisena tilalle. Mutta tätäkään tietoa ei ole paljoa kentällä ollut.

On aktiivimallissa toki kritisoitavaakin. Minua itseäni harmittaa niiden työttömien tilanne, jotka yrittävät kaikkensa saadakseen työtä, mutta työllistyminen ei onnistu. Osalle voidaan toki tarjota työllistymistä tukevia palveluita, mutta näitäkään ei ole tarjolla ihan kaikille eikä jatkuvasti. Olisi kestämätöntä, että palveluita tarjottaisiin vain sen vuoksi, että työtön voisi välttää etuuden alentamisen. Hallitus on pyrkinyt vastaamaan tähän ongelmaan siten, että työnhakija on voinut viime vuoden lopusta alkaen osoittaa aktiivisuutta erilaisilla opinnoilla. Se tukee myös kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa. Lisäksi huhtikuusta alkaen aktiivisuutta voi osoittaa muidenkin kuin TE-hallinnon järjestämiin palveluihin osallistumalla.

Ministeriö on myös valmistellut työttömyysturvan karensseihin muutoksia. Tarkoituksena on varmistaa työttömyysetuuden saamisen edellytysten yhdenvertainen toteutuminen maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen toteutuessa. Lisäksi tavoitteena on edistää työnantajien ja työntekijöiden kohtaamista työmarkkinoilla. Työnhakijat siis löytäisivät työtä ja työnantajat entistä helpommin osaavaa työvoimaa. Kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi uudistuksella olisi laajempaakin kuin pelkästään maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen liittyvää merkitystä.

****

Keskeistä tähän asti luonnostellussa omatoimisen työnhaun mallissa on ollut se, että työnhakija keskittyisi olennaiseen eli hakemaan työtä. Työnhakija myös päättäisi lähtökohtaisesti itse, mitä itselleen sopivaa työtä hakee. Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työpaikkoja kuukauden tarkastelujakson kuluessa. Haettavien paikkojen määrässä huomioitaisiin työnhakijan valmiudet, mahdollinen ammattitaitosuoja ja alueen työmarkkinatilanne. Tarvittaessa työnhakija ohjattaisiin hänen palvelutarpeensa mukaisiin palveluihin. Myös työttömyysturvaseuraamuksia on ollut tarkoitus vähentää ja niiden kestoja kohtuullistaa.

Muutoksen valmistelussa on ollut keskeistä luottamus ja oikeudenmukaisuus: tukea tarjottaisiin sitä tarvitseville työnhakijoille, muut hakisivat työtä itsenäisesti. Valmistelussa ei ole missään vaiheessa ollut sellaista mallia, jossa minkä tahansa työn hakeminen olisi riittävää. Tarkoituksena on ollut, että työnhakija hakisi niitä työpaikkoja, joita hakisi muutenkin.

Hallitus päätti loppuvuodesta 2018, että omatoimisen työnhaun mallin valmistelua jatketaan kolmikantaisesti helmikuun 2019 loppuun. Ratkaisu tehtiin osana isompaa kokonaisuutta työmarkkinatilanteen rauhoittamiseksi. Omatoimisen työnhaun mallin etenemisestä tulee nyt tehtävän valmistelun pohjalta päättämään seuraava hallitus. Toivon, että ratkaisu tullaan aikanaan tekemään tosiasioiden eikä mahdollisten julkisuudessa olleiden virheellisten mielikuvien perusteella.

Tervetuloa keskustelemaan ja kuuntelemaan työllistämisestä Espooseen 11.-12.2020 Työllistäminen 2020 -tapahtumaan! 9. kertaa järjestettävä tapahtuma tarjoaa eturivin puhujat Suomesta ja Euroopasta.