Tekoälyn megatrendit ja liiketoiminnan murros
Tekoälyn nopea yleistyminen muuttaa ajattelua, luovuutta, tiedon käyttöä ja koko liiketoimintaympäristöä syvemmin kuin usein ymmärretään.
Lukuaika noin 4 minuuttia
Tekoälyn nopea yleistyminen muuttaa ajattelua, luovuutta, tiedon käyttöä ja koko liiketoimintaympäristöä syvemmin kuin usein ymmärretään.
Lukuaika noin 4 minuuttia
Tämä artikkeli pohjautuu webinaariin, jossa tarkasteltiin tekoälyn kiihtyvää kehitystä ja sen vaikutuksia laajasti yhteiskuntaan ja liiketoimintaan.
Webinaarin juonsi Jaakko Tuuli, Director, ICT & Digi, Professio Group. Asiantuntijana mukana oli vastuullisen tekoälyn edelläkävijä ja tekniikan tohtori Tuomas Lahtinen (Integral Insights).
Tekoäly on noussut suomalaisten yritysten strategioiden keskiöön, mutta sen todellinen taloudellinen vaikuttavuus on monissa organisaatioissa vielä alkutaipaleella. Tuoreen Boston Consulting Groupin (BCG) tutkimuksen mukaan vain 3 % tekoälyinvestoinneista on tuonut merkittävää taloudellista hyötyä, mikä tarkoittaa tässä yhteydessä vähintään viisinkertaista palautusta investoidulle pääomalle. Vaikka rima on korkealla, tekoäly on ilmiönä osa laajempaa maailman kokonaisliikettä, johon jokaisen organisaation on sopeuduttava.
Asiantuntija Tuomas Lahtinen kuvailee tekoälyä filosofisesti ”maailman kokonaisliikkeen heijastumaksi”. Tämä tarkoittaa, että tekoäly ei ole irrallinen teknologinen saareke, vaan se kytkeytyy kaikkeen muuhun ympärillämme tapahtuvaan muutokseen. Generatiivinen tekoäly on levinnyt historiallisen nopeasti: kolmessa vuodessa se on saavuttanut tilanteen, jossa yli puolet ihmiskunnasta on käyttänyt sitä jollain tavalla.
Tämän nopean läpilyönnin taustalla on useita otollisia tekijöitä:
Tekoäly muuttaa tietotyöläisen arkea ja työn tekemisen tapoja erityisesti neljällä osa-alueella, jotka jokaisen asiantuntijan on hallittava:
Tekoälyn käyttöön liittyy mielenkiintoinen paradoksi. Innovaatioteoreetikko John Nostan mukaan tekoäly voi kumppanina parantaa ajattelua, mutta oikotienä käytettynä se voi hiljalleen heikentää omaa ”ajattelumuskeliamme”. Jos ulkoistamme hahmottamisen kokonaan koneelle, oma kykymme kriittiseen analyysiin voi surkastua.
Myös luovuuden osalta on havaittu kahtiajakoisuus: tutkimusten mukaan tekoäly nostaa yksilötason mitattua luovuutta, mutta ryhmätasolla se voi vähentää diversiteettiä. Kun kaikki käyttävät samoja malleja, lopputulokset alkavat muistuttaa toisiaan, mikä voi johtaa ideoiden homogeenisuuteen.
Pelkkä teknologian käyttö ei riitä, vaan yritysten on ymmärrettävä, miten toimintaympäristö muuttuu. Sitran ”Ota trendi haltuun” -työkalun avulla muutosta voidaan analysoida moniulotteisesti:
Kun kuka tahansa voi tuottaa vakuuttavalta vaikuttavaa tekstiä, objektiiviset asiantuntijuuden tunnusmerkit korostuvat. Esimerkiksi väitöstutkimukset, sertifikaatit ja pitkä kokemus nousevat tärkeiksi erottautumistekijöiksi informaatioähkyn keskellä. Asiantuntijoiden on aktiivisesti löydettävä uusia kanavia näkyvyydelle, jos perinteiset alustat, kuten LinkedIn, ruuhkautuvat automatisoidusta sisällöstä.
Menestys tekoälyajassa vaatii koko liiketoimintamallin tarkastelua kolmen tekijän kautta:
Asiantuntijan suositus on tehdä tekoälyajan SWOT-analyysi. On tunnistettava uuden pelikentän tarjoamat mahdollisuudet ja uhat, kuten riippuvuus malleista tai yhteisödynamiikan muuttuminen. Transformaatio tulisi aloittaa heti, kun perusvälineet on otettu haltuun, ja katse on rohkeasti suunnattava myös muihin megatrendeihin, kuten globaalien rauhan- ja kestävyyskysymysten ratkaisemiseen tekoälyn avulla.