Uudet terveydenhuollon digipalvelut ja niiden vaikuttavuus

Terveysteknologiasta ja -datasta tuli koronaviruksen myötä hetkessä osa suomalaisten arkea. Digiloikka terveydenhuollossa otettiin kuitenkin jo ennen koronaa. Tästä esimerkkinä toimii Kansallinen sosiaali- ja terveystiedon potilasarkisto KanTa. Pandemia teki terveysteknologian entistä näkyvämmäksi tuomalla etävastaanotot, palvelulinjat, Omaolo-palvelun ja koronavilkkusovelluksen kaiken kansan käytettäväksi.

Kansalaiskäyttövaikuttavuutta

Kaikkialla maailmassa panostetaan nyt vaikuttavien terveydenhuollon digipalveluiden kehittämiseen. Suomi kulkee terveyspalveluiden kehittämisen eturintamassa, sillä merkittävä osa uusista digitaalisista terveydenhuollon palveluistamme kattaa lähes koko väestön. Omaolo-palvelu ja sen osana avattu koronavirustaudin oirearvio -palvelu tavoittaa jo kolme miljoonaa suomalaista! Koronavirustaudin oirearviota on täytetty jo toista miljoonaa kertaa. Uusi kliinisen ensiarvion tekevä oirearvio yhdistettynä Suomen poikkeuksellisen kattaviin hoitoilmoitusrekistereihin mahdollistaa oirearvioiden perusteella jopa epidemiakehityksen ennustamisen.

Huolenpitoa, hoitoonohjausta ja tilannetietoa

Muualla maailmassa ei juurikaan ole vielä kansallisia digitaalisia palveluita, jota täyttävät lääkinnällisen laitteen vaatimukset ja ovat kaikille ilmaisia. Täällä Suomessa ainutlaatuisuus syntyy siitä, että digitaaliset palvelut on integroitu terveydenhuollon prosesseihin, minkä ansiosta ne kykenevät ohjaamaan ihmiset heille parhaaseen hoitoon.

On ainutlaatuista, että meillä Suomessa on voitu julkaista tilannetietoa tietoturva- ja yksityisyydensuoja tarkasti huomioiden jo pandemian ensimmäisestä aallosta maaliskuusta lähtien Omaolo-palvelun avulla. Edes muissa Pohjoismaissa vastaavaa dataa ei ole kerättynä yhtä pitkältä jaksolta.

Vapaaehtoisuus ja palvelupolkuohjaus käyttämistuuppaajina

Uusi Koronavilkkusovellus saavutti päivässä sille asetetun ensimmäisen kuukauden miljoonan latauksen rajan. Se on pian Suomen suosituin ladattu viranomaissovellus. Tätä kirjoitettaessa Koronavilkulla on jo 2,5 miljoonaa latausta. Väestöön suhteutettuna kyseessä on jo maailman ennätys uuden digitaalisen apuvälineen hyödyntämisessä tämän pandemian hillitsemisessä. Koronavilkun asiakasprosessi perustuu vapaaehtoisuuteen, ja palvelupolku on suoraan ohjattu kansalliseen Omaolo-palveluun. Sen rinnalla toimii myös perinteinen puhelinpalvelu.

Ammattilaisten työtä auttamassa ja resurssiviisautta luomassa

Onnistuneen palvelun arvo piilee siinä, että se vähentää terveydenhuollon kuormitusta.
Ilman digitaalista terveydenhuollon palvelua kuormapiikit terveydenhuollossa olisivat huomattavasti suuremmat. Käyttäjämäärät todistavat jo nyt sen, että tämänkaltaisille uusille palveluille on tarvetta.

Uudet digitaaliset palvelut ja perinteinen terveydenhuolto eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä. Digitaalinen palvelu mahdollistaa vapautuvien resurssien kohdentamista mm. haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, sinne missä tarve on suurinta.

Mikäli pääsemme tilanteeseen, jossa ensivaiheen kotona tehtävällä oirearviolla saavutetaan riittävän luotettava ennuste epidemian kehittymiseen, pystymme varaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja vastaamaan tarpeisiin.

Suomalainen terveysteknologiaosaaminen ja Suomi kulkevat eturintamassa

Laaja-alaisten terveysteknologiaosaajien rekrytoinnin lisäksi yksi suurimmista haasteista on ketterän ohjelmistokehittämisen ja vahvasti säädellyn toimintaympäristön yhdistäminen. Olennainen kysymys kuuluu: miten pystymme vastaamaan näihin kahteen ääripäähän: toimimaan ketterästi vahvasti säädellyn lainsäädännön asettamissa puitteissa?

Mikä ratkaisee terveyssovelluksen vaikuttavuuden ja onnistumisen?

Vaikuttavuutta voimme tarkastella useasta näkökulmasta. Näistä perinteisimmät lähestymistavat ovat kustannukset, vaikuttavuus ja kustannusvaikutukset.

Vaikuttavuuden ratkaisevat käyttäjien sekä terveydenhuollon ammattilaisten kokemukset digisovelluksen käytöstä. Toinen tärkeä asia on sovelluksen kytkeytyminen osaksi terveydenhuollon prosesseja. Onnistuneelle digisovellukselle ei riitä, että se on asetettujen standardien ja vaatimusten mukainen. Jotta palveluista tulee osa ihmisten arkea, niiden täytyy vastata moninaisiin terveyden ja hyvinvointimme tarpeisiin mahdollisimman helppokäyttöisesti ja kattavasti. Lisäksi niiden on säilytettävä käyttäjien tietoturva ja luottamus.

Vaikuttavuuden mittaaminen

Vaikuttavuuden mittaamisessa Suomella on täysin poikkeukselliset mahdollisuudet ja sitä tukevaa lainsäädäntöä ns. SOTE-tiedon toisiolaissa ja biopankkilaissa. On kuitenkin edelleen kovin harvalukuinen joukko tahoja, jotka konkretisoivat miten tähän haasteeseen vastataan niin, että sillä on yhteiskunnallista vaikutusta. Epidemiologisessa ja genomitutkimuksessa Suomesta löytyvät maailman siteeratuimpiin kuuluvia tutkijoita. Ongelmana on tutkimuksen ja käytännön välissä olevat 10 vuotta.

Yritysten vaikuttavuuteen liittyvät pyrkimykset taas nähdään usein täysin oman edun tavoitteluna. Käytännön työarjessa toimivilla taas on harvemmin riittävästi aikaa täyttää paikkaa tutkimuksen ja käytännön välissä, vaikka osaamistakin löytyisi. Tarvitaan uudenlaisia julkisen ja yksityisen yhteistyömalleja, joita ei jatkuvasti kyseenalaisteta.

Suomi voisi yhdistää digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin yritysten vientituotemahdollisuuksiin. Kun olemme digitaalisissa palveluissa edelläkävijöitä, pystymme aineistojen kautta mittaamaan niiden vaikuttavuutta monipuolisesti – ja silloin voimme tehdä siitä Suomen vientituotetta muihin maihin. Näin kantaisimme myös yhteiskunnallista vastuuta laajemmassa mittakaavassa sekä tukisimme kansantaloutemme kehitystä. Terveysteknologian viennin kasvu on ollut merkittävää viimeisten 10 vuoden aikana, mutta paljon on vielä tehtävää.

Millaisin eväin huomiseen?

Koronan toisen aallon nostaessa vahvasti päätään Suomessa on jo tehty paljon vaikuttavaa työtä epidemian hallitsemiseksi. Kansalaiset ovat voineet käyttää digitaalisia palveluja ja hoidon tarpeeseen on vastattu urhealla työllä terveysasemilla ja sairaaloissa.

Suomalaiselle osaamiselle ja digipalveluratkaisuille on kysyntää myös kansainvälisesti. Olemme toimineet mallimaana digitaalisten palveluiden käyttöönotossa, mistä voimme kaikki olla ylpeitä. Tulemme Solitalla yrityksenä osallistumaan tutkimus- ja julkaisutoimintaan Suomen uusien digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa.