Mielipidekirjoitus / Näillä kolmella keinolla Suomi nousee tekoälyn huipulle

Suomella on hyvät lähtökohdat tekoälykilpaan, mielipidekirjoittajat toteavat.

Suomi on jo pitkään tunnettu digitalisaation edelläkävijänä. Tämä asema antaa meille erinomaiset lähtökohdat nousta johtavaksi maaksi myös tekoälyn soveltamisessa ja innovaatioissa. Menestys edellyttää kuitenkin investointeja sekä infrastruktuuriin että osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen.

Digital Economy and Society Index (DESI) -indeksin kärkisijoitukset osoittavat, että Suomella on vahva digitaalinen perusta. Lähes 8 % Suomen työvoimasta työskentelee ICT-sektorilla, mikä on huomattavasti enemmän kuin Euroopan keskiarvo.

Johtava asemamme digitalisaatiossa antaa meille merkittävän etumatkan ja valmiudet olla kärkimaiden joukossa tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämisessä esimerkiksi terveydenhuollon haasteiden ratkomisessa tai yritysten kilpailukyvyn vauhdittamisessa. Tekoälyn on vastaus moniin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin, mutta tämä edellyttää teknologian rohkean käyttöönoton lisäksi myös merkittäviä investointeja ja vahvaa strategista näkemystä.

Samalla, kun tekoälyn käyttö yleistyy, sen vaatima infrastruktuuri – erityisesti datakeskukset – nousee keskeiseen rooliin. Suomi on ihanteellinen paikka datakeskusinvestoinneille vakaan yhteiskunnan, puhtaan energian ja viileän ilmaston ansiosta. Mahdollisuus datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa on myös merkittävä valtti kansainvälisiä investointeja houkuteltaessa. Datakeskukset luovat myös suoria työpaikkoja, mutta ennen kaikkea ne tuovat maailmanluokan tekoälyinfrastruktuurin mahdollisuudet suomalaisten innovaatioiden rakentajien käden ulottuville.

Suomalaiset organisaatiot ovat jo ottaneet tekoälyn käyttöön eri toimialoilla. Esimerkiksi asiakaspalvelussa tekoäly ehdottaa vastauksia reaaliajassa ja terveydenhuollossa sen hyödyntämistä potilaskäyntien kirjauksissa jo pilotoidaan monissa eri hankkeissa. Nämä esimerkit osoittavat, että tekoäly voi merkittävästi tehostaa toimintaa, mutta sen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää, että koulutukseen panostetaan. Osaamisen kehittäminen varmistaa, että yritykset ja julkinen sektori voivat pysyä kilpailukykyisinä ja hyödyntää tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet.

Suomi voi nousta johtavaksi maaksi tekoälyn käytössä, infrastruktuurin rakentamisessa ja innovoinnissa. Tämä vaatii kuitenkin vahvan koulutuksen ja osaamisen kehittämisen pohjan, joka tukee tekoälyn hyödyntämistä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Koulutus ei ole vain yksittäinen tekijä, vaan keskeinen edellytys sille, että voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta tekoälyn avulla ja pysyä teknologian kehityksen kärjessä.

Teemu Vidgren, COO Microsoft Finland

Janne Kuusinen, CEO Professio

Mielipidekirjoitus on julkaistu myös Talouselämän sivuilla täällä.