Mielipidekirjoitus: Kannustimien pitää rohkaista hallittuun riskinottoon

Rohkeus ja yhteistyö yli toimialarajojen ovat avain kasvuun – olemmeko valmiita tarttumaan niihin?, kysyvät mielipidekirjoittajat.

Suomen tulevaisuus ja kasvu nojaavat vahvasti innovaatioihin, jotka syntyvät rohkeasta yhteistyöstä läpi toimialojen. Yhteistyö eri toimialojen ja sektoreiden välillä on ratkaisevan tärkeää, jotta osaamisen kehittäminen ja uudet innovaatiot saadaan siirrettyä käytäntöön sekä kaupallistettua onnistuneesti. Tätä yhteistyötä olisi hyödyllistä tarkastella osaamisten ja kyvykkyyksien, ei pelkästään toimiala- tai sektorirajojen näkökulmasta.

Esimerkki uudenlaisesta ja kunnianhimoisesta yhteistyöstä on Suomen päätös perustaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoituksen avulla valtakunnallinen ELLIS-instituutti, jossa investoidaan vahvasti koko yhteiskuntaa mullistavaan tekoälykehitykseen kasvun mahdollistajana.

Tarvitsemme entistä enemmän yhteisiin tavoitteisiin pohjautuvaa, läpi toimialojen ja sektoreiden tapahtuvaa yhteistyötä, jotta voimme edistää uusien ja oikea-aikaisten innovaatioiden syntymistä. Suomi tarjoaa yhteistyölle erinomaisen pohjan matalan hierarkian, vahvan luottamusyhteiskuntamme sekä teknologiaosaamisen ansiosta.

Erikokoiset yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot voivat tunnistaa yhteisiä haasteita ja tavoitteita sekä kehittää tulevaisuuden ratkaisuja yhdessä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Yksi uudenlaisen ajattelunavaintekijöistä on uudenlaisten insentiivimallien kehittäminen.

Tarvitsemme kannustimia, jotka rohkaisevat hallittuun riskinottoon ja hyväksyvät myös epäonnistumisen mahdollisuuden. Nykyiset kannustinmallit ovat usein sidoksissa lyhyen aikavälin tavoitteisiin ja nykystrategiaan, eivätkä ne varsinaisesti kannusta riskinottoon, etenkään nykyisessä taloustilanteessa.

Menestystarinoiden rinnalla kuulemme usein lupaavista konsepteista, joiden potentiaali toimialoilla on ollut merkittävä, mutta kehitys on hidastunut tai pysähtynyt epävarmuuksien, rahoitusongelmien tai skaalaamiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Tämä markkinoille tulon viivästyminen luo puolestaan epävarmuudet hyväksyville toimijoille mahdollisuuden vahvistaa omaa asemaansa luoden tilanteen jolloin ennakoinnin sijasta joudutaan reagoimaan.

Jotta voisimme kasvattaa innovaatiokyvykkyyttämme, eri tasoille ulottuvien kannustinmallien tulisi palkita entistä enemmän rohkeampaa riskinottoa, avata uusia mahdollisuuksia ja täten nostaa kunnianhimon tasoa.

Osaamisen ja oppimisen jatkuva kehittäminen on keskeinen edellytys innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämiselle.

Huippuosaamisen houkuttelemisen ohella meidän tulisi luoda käytäntöjä, jotka varmistavat, että ympäristöstämme kerätty ennakointitieto, kehittämisestä saatu ymmärrys ja arjen hiljainen tieto kootaan käyttökelpoiseen muotoon tulevaisuuden päätöksenteon ja oppimisen tueksi. Näin voimme poistaa myös päätöksentekoon liittyviä epävarmuuksia ja nostaa suomalaisten osaamista.

Avoin tiedon jakaminen ja muilta toimialoilta oppiminen ovat keskeisiä elementtejä, joiden avulla yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia voidaan tunnistaa ja ratkoa yhdessä. Erilaiset kohtaamiset, tapahtumat, koulutukset ja tätä kautta tunnistetut yhteistyömahdollisuudet ovat avainasemassa uusien mahdollisuuksien luomisessa ja löytämisessä.

Iso osa Suomen innovaatiokyvykkyyden vahvistamiseen tarvittavista tekijöistä saattaa olla jo käsissämme. Jos investoimme nyt osaamiseen, hallittuun riskinottoon sekä toimialarajat ylittävään ja avoimeen tiedon jakamiseen, Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta innovaatioiden ja luovan kasvun edelläkävijäksi.

Janne Pulkkinen, Chief Innovation Officer, Kela

Janne Kuusinen, CEO, Professio Group

Mielipidekirjoitus on julkaistu myös Talouselämän sivuilla täällä.