EU:n digitaalinen identiteettilompakko etenee Suomessa ja sen laajempi käyttöönotto ajoittuu vuoden 2027 puolelle. Vaikka kyse ei ole maksutavasta, se voi tulevaisuudessa vaikuttaa maksamiseen liittyviin keskeisiin vaiheisiin: tunnistamiseen, maksujen todentamiseen ja uusiin käyttötapauksiin. Miten yritysten kannattaa valmistautua muutokseen nyt?

• • Mitä maksamisen osalta voidaan jo ennakoida — ja mikä on vielä auki?
  • Missä voivat syntyä ensimmäiset liiketoimintahyödyt?

AI-agenttien arvioidaan voivan tehdä jopa 15–25 % verkkokauppaostoista vuoteen 2030 mennessä. Tämä muuttaa sitä, miten ostaminen ja maksaminen tapahtuvat – ja kuka tekee päätökset.

• Miten agenttipohjainen ostaminen (agentic commerce) toimii käytännössä?
• Miten maksaminen tapahtuu, kun päätöksen tekee tekoäly?
• Miten tämä vaikuttaa konversioon, asiakaskokemukseen ja luottamukseen?
• Miten yritysten kannattaa varautua tähän kehitykseen?

Maksaminen ei ole enää pelkkä tekninen vaihe, vaan keskeinen osa myyntiprosessia. Pienetkin kitkakohdat maksamisessa voivat johtaa keskeytyneisiin ostoksiin ja menetettyyn liikevaihtoon.

• Missä vaiheessa maksuprosessia asiakkaat keskeyttävät ostoksen?
• Miten maksutavat ja maksamisen sujuvuus vaikuttavat konversioon?
• Mitä data kertoo maksamisen pullonkauloista?
• Mitä konkreettisia muutoksia yritykset ovat tehneet konversion parantamiseksi?

Digitaaliset lompakot, maksutavat ja loyalty-ohjelmat kietoutuvat yhteen, ja samalla kilpailu asiakkaan omistajuudesta kiristyy.

• Miten maksaminen ja loyalty yhdistyvät käytännössä?
• Kuka omistaa asiakasdatan?
• Miten digitaaliset lompakot muuttavat asiakassuhdetta?

Buy Now Pay Later -palvelut ovat olleet nopeassa kasvussa, mutta uusi sääntely on muuttanut markkinaa.

• Miten uusi sääntely on muuttanut BNPL-palveluiden tarjoamista ja käyttöä?
• Miten liiketoimintamallit ovat kehittyneet sääntelyn myötä?
• Miten kaupan ja palveluiden tarjoajien kannattaa hyödyntää BNPL:ää jatkossa?

Maksupetokset ja identiteettihuijaukset kehittyvät nopeasti, ja samalla yrityksiltä vaaditaan yhä tarkempaa riskienhallintaa ja parempaa hyväksyntäastetta.

• Miten tekoäly muuttaa maksupetoksia ja fraud-ilmiötä?
• Miten yritykset voivat parantaa hyväksyntäastetta ilman, että riskit kasvavat?
• Miten AI-pohjainen fraud detection toimii ja mitä hyötyä siitä on?

Maksamisen ekosysteemi on muuttunut monimutkaisemmaksi, ja samalla vastuunjako eri toimijoiden välillä on hämärtynyt. Maksamiseen liittyvät riskit, kuten petokset, identiteettivarkaudet ja maksuhäiriöt, eivät enää kuulu yksiselitteisesti yhdelle toimijalle.

• Kuka kantaa vastuun maksupetoksista ja virhetilanteista?
• Miten sääntely vaikuttaa vastuunjakoon pankkien, kaupan ja fintechien välillä?
• Miten yritysten tulisi hallita maksamiseen liittyviä riskejä?
• Miten vastuunjako kehittyy tulevaisuudessa?

Maksamisen murros ei koske vain maksutapoja, vaan myös itse rahaa. Stablecoinit, keskuspankkien digivaluutat ja perinteinen pankkiraha kilpailevat siitä, mikä toimii tulevaisuuden maksamisen perustana.

• Miten stablecoinit, digieuro ja pankkiraha eroavat toisistaan käytännössä?
• Missä käyttötapauksissa uudet digitaaliset valuutat voivat yleistyä?
• Mitä tämä tarkoittaa yrityksille, maksamiselle ja kansainväliselle kaupalle?
• Näemmekö useita rinnakkaisia “rahoja” vai yhden hallitsevan mallin?