Lasten kaltoinkohteluun täytyy osata puuttua paremmin.
Joka kolmas lapsi maailmassa kärsii kaltoinkohtelusta. Tutkimusten mukaan vanhempien huolia ja kaltoinkohteluun johtavia perheiden riskioloja ei osata tunnistaa riittävän ajoissa, millä on kohtalokkaita seurauksia.
Lasten kaltoinkohtelu – työkalut tunnistamiseen & puuttumiseen -koulutuksessa saat ajantasaisen tutkimustiedon kautta kattavan käsityksen lasten kaltoinkohtelusta, sen yleisyydestä ja sen taustalla vaikuttavista syistä. Opit myös ymmärtämään, millaisia vaikutuksia kaltoinkohtelulla on lapsen hyvinvointiin.
Lisäksi saat taitoa keskustella ja ottaa kaltoinkohtelun puheeksi perheiden ja lasten vanhempien kanssa. Koulutuksen käytyäsi osaat tunnistaa kaltoinkohdellun lapsen sekä kaltoinkohteluun johtavia riskitekijöitä, minkä lisäksi sinulla on varmuutta puuttua tilanteeseen.
Kouluttajina toimivat Eija Paavilainen sekä Heidi Rantanen, jotka ovat olleet mukana luomassa kansallista lasten kaltoinkohtelun hoitosuositusta.
Kenelle koulutus sopii?
Koulutus on suunnattu lasten ja perheiden kanssa työskenteleville, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön toimijoille, varhaiskasvatuksen henkilökunnalle sekä perhetyöntekijöille. Koulutus sopii myös muissa sellaisissa aikuisten palveluissa työskenteleville, missä lapsiperhe nähdään tärkeänä osana asiakkaan elämää.
OSTA LIPUT
Koulutus järjestetään etätoteutuksena. Saat ryhmäalennuksen vähintään 3 hengen ryhmälle.
Koulutuksen jälkeen saat myös tallenteen käyttöösi.
YLEISYYS
Ajantasainen tutkimustieto perheessä tapahtuvasta lapsen kaltoinkohtelusta ja sen yleisyydestä.
VAIKUTUKSET
Mitä vaikutuksia kaltoinkohtelulla on lapsen terveyteen ja kehitykseen.
TAUSTATEKIJÄT
Minkälaiset perheen olosuhteet lisäävät lapsen kaltoinkohtelun riskiä?
PUUTTUMINEN
Miten otan puheeksi lapsen kaltoinkohtelun tai sen riskin?
Ohjelma
torstai 5.10.
- Mitä lasten kaltoinkohtelu on?
- Yleisyys uusimman tutkimustiedon valossa
- Mitkä tekijät suojaavat kaltoinkohtelulta?
Lapsiperheiden haasteisiin erikoistunut hoitotieteen professori, Tampereen yliopisto
Eija Paavilainen
Eija työskentelee hoitotieteen professorina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, Terveystieteiden yksikössä, jossa hän on toiminut vuodesta 2001 asti. Hän on toiminut hoitotieteen ryhmän johtajana vuoden 2021 alusta.
Eija on tehnyt laajaa tutkimustyötä lapsiperheiden haastavista elämäntilanteista. Hän on työskennellyt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuodesta 2002 tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Eijan tutkimusprojektit koskevat perheväkivaltaa, lasten pahoinpitelyä ja perheen riskioloja, sekä lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluja. Näitä tutkimushankkeita ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, sairaanhoitopiirit, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Euroopan unioni (ERICA-PROJEKTI 2019-2021).
Hän on kirjoittanut yli 200 konferenssiesitystä ja yli 200 tieteellistä ja muuta julkaisua, sekä toiminut myös Child Abuse Review -lehden toimituskunnassa vuosina 2012-2017. Eija on myös kiinnostunut kehittämään näyttöön perustuvia käytäntöjä, esimerkiksi Hoitotyön tutkimussäätiön (www.hotus.fi) kanssa yhdessä. Hänen tutkimusryhmänsä valtakunnallinen hoitosuositus (päivitys 2022 alussa) lasten kaltoinkohtelun riskioloista löytyy näiltä sivuilta sekä suomeksi että englanniksi.
- vanhempaan liittyvät riskitekijät
- perheeseen liittyvät riskitekijät ja niiden tunnistaminen
- lapseen liittyvät riskitekijät ja niiden tunnistaminen
Lapsiperheiden haasteisiin erikoistunut hoitotieteen professori, Tampereen yliopisto
Eija Paavilainen
Eija työskentelee hoitotieteen professorina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, Terveystieteiden yksikössä, jossa hän on toiminut vuodesta 2001 asti. Hän on toiminut hoitotieteen ryhmän johtajana vuoden 2021 alusta.
Eija on tehnyt laajaa tutkimustyötä lapsiperheiden haastavista elämäntilanteista. Hän on työskennellyt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuodesta 2002 tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Eijan tutkimusprojektit koskevat perheväkivaltaa, lasten pahoinpitelyä ja perheen riskioloja, sekä lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluja. Näitä tutkimushankkeita ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, sairaanhoitopiirit, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Euroopan unioni (ERICA-PROJEKTI 2019-2021).
Hän on kirjoittanut yli 200 konferenssiesitystä ja yli 200 tieteellistä ja muuta julkaisua, sekä toiminut myös Child Abuse Review -lehden toimituskunnassa vuosina 2012-2017. Eija on myös kiinnostunut kehittämään näyttöön perustuvia käytäntöjä, esimerkiksi Hoitotyön tutkimussäätiön (www.hotus.fi) kanssa yhdessä. Hänen tutkimusryhmänsä valtakunnallinen hoitosuositus (päivitys 2022 alussa) lasten kaltoinkohtelun riskioloista löytyy näiltä sivuilta sekä suomeksi että englanniksi.
- Vuorovaikutus ja huolien puheeksi ottaminen
- Ratkaisukeskeisyys
- Moniammatillisuus ja miten itse toimin moniammatillisesti
Lasten kaltoinkohtelua tutkinut terveystieteiden maisteri & tohtoriopiskelija, sh
Heidi Rantanen
Lasten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy on ollut Heidin sydämen asia koko hänen työuransa ajan. Vuosina 2016 –2018 hän esimerkiksi toimi projektipäällikkönä Tampereen yliopiston hallinnoimassa hankkeessa: ” Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen: Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus”.
Lisäksi Heidi on muun muassa toiminut tutkijana ja kouluttajana EU-hankkeessa (ERICA 2019–2021, https://projects.tuni.fi/erica/) ja toimii parhaillaan yhtenä sisällöntuottajana Suomen viiden yliopistosairaalan tuottamassa ”Taitava lasten kirurginen sairaanhoitaja” -koulutushankkeessa (2021–2024), missä yhtenä aiheena on lasten kaltoinkohtelun ehkäisy.
Yhteistyössä Professori Eija Paavialisen kanssa hän on myös kirjoittanut oppaan: ”Vanhemman voinnin arviointi ja perheen varhainen tukeminen lasten kaltoinkohtelun ehkäisytyössä (2019). Perheen vointia kuvaavan lomakkeen (BCAP) käyttö lapsi- ja perhepalveluissa”.
- 15.00
- RYHMÄTYÖ
-
Työkaluja kaltoinkohtelun tunnistamiseen
Heidi Rantanen,
Lasten kaltoinkohtelua tutkinut terveystieteiden maisteri & tohtoriopiskelija, sh
- Miksi tarvitsemme työkaluja lapsen kaltoinkohtelun riskin arviointiin?
- Varhaisen tunnistamisen välineet
- Ryhmätyöharjoitus ja yhteinen purku
Lasten kaltoinkohtelua tutkinut terveystieteiden maisteri & tohtoriopiskelija, sh
Heidi Rantanen
Lasten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy on ollut Heidin sydämen asia koko hänen työuransa ajan. Vuosina 2016 –2018 hän esimerkiksi toimi projektipäällikkönä Tampereen yliopiston hallinnoimassa hankkeessa: ” Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen: Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus”.
Lisäksi Heidi on muun muassa toiminut tutkijana ja kouluttajana EU-hankkeessa (ERICA 2019–2021, https://projects.tuni.fi/erica/) ja toimii parhaillaan yhtenä sisällöntuottajana Suomen viiden yliopistosairaalan tuottamassa ”Taitava lasten kirurginen sairaanhoitaja” -koulutushankkeessa (2021–2024), missä yhtenä aiheena on lasten kaltoinkohtelun ehkäisy.
Yhteistyössä Professori Eija Paavialisen kanssa hän on myös kirjoittanut oppaan: ”Vanhemman voinnin arviointi ja perheen varhainen tukeminen lasten kaltoinkohtelun ehkäisytyössä (2019). Perheen vointia kuvaavan lomakkeen (BCAP) käyttö lapsi- ja perhepalveluissa”.
Kouluttajat
Lapsiperheiden haasteisiin erikoistunut hoitotieteen professori, Tampereen yliopisto
Eija Paavilainen
Eija työskentelee hoitotieteen professorina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, Terveystieteiden yksikössä, jossa hän on toiminut vuodesta 2001 asti. Hän on toiminut hoitotieteen ryhmän johtajana vuoden 2021 alusta.
Eija on tehnyt laajaa tutkimustyötä lapsiperheiden haastavista elämäntilanteista. Hän on työskennellyt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuodesta 2002 tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Eijan tutkimusprojektit koskevat perheväkivaltaa, lasten pahoinpitelyä ja perheen riskioloja, sekä lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluja. Näitä tutkimushankkeita ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, sairaanhoitopiirit, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Euroopan unioni (ERICA-PROJEKTI 2019-2021).
Hän on kirjoittanut yli 200 konferenssiesitystä ja yli 200 tieteellistä ja muuta julkaisua, sekä toiminut myös Child Abuse Review -lehden toimituskunnassa vuosina 2012-2017. Eija on myös kiinnostunut kehittämään näyttöön perustuvia käytäntöjä, esimerkiksi Hoitotyön tutkimussäätiön (www.hotus.fi) kanssa yhdessä. Hänen tutkimusryhmänsä valtakunnallinen hoitosuositus (päivitys 2022 alussa) lasten kaltoinkohtelun riskioloista löytyy näiltä sivuilta sekä suomeksi että englanniksi.
Lasten kaltoinkohtelua tutkinut terveystieteiden maisteri & tohtoriopiskelija, sh
Heidi Rantanen
Lasten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy on ollut Heidin sydämen asia koko hänen työuransa ajan. Vuosina 2016 –2018 hän esimerkiksi toimi projektipäällikkönä Tampereen yliopiston hallinnoimassa hankkeessa: ” Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen: Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus”.
Lisäksi Heidi on muun muassa toiminut tutkijana ja kouluttajana EU-hankkeessa (ERICA 2019–2021, https://projects.tuni.fi/erica/) ja toimii parhaillaan yhtenä sisällöntuottajana Suomen viiden yliopistosairaalan tuottamassa ”Taitava lasten kirurginen sairaanhoitaja” -koulutushankkeessa (2021–2024), missä yhtenä aiheena on lasten kaltoinkohtelun ehkäisy.
Yhteistyössä Professori Eija Paavialisen kanssa hän on myös kirjoittanut oppaan: ”Vanhemman voinnin arviointi ja perheen varhainen tukeminen lasten kaltoinkohtelun ehkäisytyössä (2019). Perheen vointia kuvaavan lomakkeen (BCAP) käyttö lapsi- ja perhepalveluissa”.
Koulutuksen hinnat
SUPER EARLY BIRD
449 €
Voimassa 4.8.2023 asti.
OSTA LIPUTEARLY BIRD
499 €
Voimassa 1.9.2023 asti.
OSTA LIPUTNORMAALIHINTA
549 €
Voimassa 5.10.2023 asti.
OSTA LIPUTSaat verkkokaupastamme ryhmäalennuksen automaattisesti vähintään 3 hengen ryhmille. Voit myös meilata ryhmatarjous@professio.fi – me autamme oikeasti mielellämme.
OSTA LIPUTLaadukas koulutuskokemus paikasta riippumatta.
Sama kingi sisältö on aina taattu – toteutetaanpa koulutus etänä verkon välityksellä, paikan päällä tai hybridinä.
Toteutustapa on muovattu kaikkiin opetusmuotoihin soveltuvaksi eikä vuorovaikutuksellisuutta ole unohdettu. Modernisti tehty tekninen toteutus ja kouluttajien ammattitaito takaavat reaaliaikaisen ja interaktiivisen vuorovaikutuksen sekä kouluttajan että osallistujien kesken – koulutuksen toteutusmuodosta riippumatta.
Jäikö jokin mietityttämään koulutuksen toteutukseen liittyen? Klikkaa alta vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. 👇
usein kysyttyä