Voiko kasvutavoitteesta tulla kasvun katto? Sanna Suvanto-Harsaae haastaa yritykset luopumaan jäykästä vuosibudjetoinnista ja talousjohdon katsomaan lukujen taakse.
Lukuaika noin 3 minuuttia
Vuosibudjetointi voi saada yrityksen tyytymään liian vähään. Hallitusammattilainen ja talouselämän vaikuttaja Sanna Suvanto-Harsaaen mukaan budjettiin kirjattu kasvutavoite voi alkaa rajoittaa tekemistä, vaikka liiketoiminnassa olisi mahdollisuuksia parempaan. Hän haastaa yritykset ennakoimaan tulevaa ja tarkastelemaan vaihtoehtoisia skenaarioita.
Suvanto-Harsaae esitti näkemyksensä Profession Chief of Finance 2026 -tapahtumassa Helsingissä 20. lokakuuta 2026. Hänen mukaansa vuosibudjetointiin käytetään paljon aikaa, vaikka liiketoiminta ei muutu kertaheitolla kalenterivuoden vaihtuessa.
– Haluaisin lopettaa vuosibudjetoinnin. Minusta se on ajanhukkaa.
Puheessaan Suvanto-Harsaae nosti esiin beyond budgeting -ajattelun ja jatkuvan budjetoinnin vaihtoehtoina jäykälle vuosisuunnittelulle. Budjetti voi hänen mukaansa auttaa hahmottamaan kustannusrakennetta, mutta pahimmillaan siitä tulee tekemistä rajoittava tavoite.
Suvanto-Harsaae havainnollisti budjetoinnin riskiä tilanteella, jossa kasvutavoitteeksi asetetaan 20 prosenttia. Jos yritys kasvaa 25 prosenttia, tavoitteen ylittämiseen voidaan tyytyä, vaikka kasvumahdollisuuksia olisi edelleen.
Tämän välttämiseksi eräässä verkkokauppayrityksessä, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi, vuosibudjetointi kiellettiin. Suvanto-Harsaaen mukaan yritys kasvoi vuosittain noin 30–40 prosenttia.
Yhden budjettiluvun rinnalle Suvanto-Harsaae vaatii vaihtoehtoisia skenaarioita. Hänen mukaansa kaikissa yrityksissä, joiden hallituksen puheenjohtajana hän toimii, budjetin yhteydessä esitetään vähintään kolme skenaariota.
– Jos ette tee skenaariotyötä, ette tee työtänne.
Suvanto-Harsaae vertasi pelkkään menneeseen raportointiin keskittyvää talousjohtamista auton ajamiseen taustapeiliin katsoen.
Hallituksen pitäisi saada talousjohdolta ajoissa tieto siitä, mihin liiketoiminta on menossa. Ongelman paljastuminen vasta päättyneen vuosineljänneksen luvuista on hänen mukaansa liian myöhäistä.
– Talousjohtajan pitäisi olla ensimmäinen, joka nostaa kätensä ja sanoo, etteivät asiat etene niin kuin niiden pitäisi.
Kuukausiraportoinnissa pitäisi siksi tunnistaa mittarit, jotka ennakoivat tulevaa. Talousjohtajan on ymmärrettävä liiketoimintaa ja arvioitava, millaisia haasteita yritys kohtaa 12, 18 tai 24 kuukauden päästä.
Suvanto-Harsaaen mukaan yrityksissä käytetään liikaa aikaa riskien tarkasteluun suhteessa mahdollisuuksien tunnistamiseen. Hän kehottaa johtoa käsittelemään molempia yhtä perusteellisesti.
Talousjohtajan tehtävä on samalla laajempi kuin lukujen valvonta. Talouden perusteiden on oltava kunnossa, mutta niiden hallinta ei yksin riitä toimitusjohtajan liiketoimintakumppaniksi.
Suvanto-Harsaae painottaa delegointia, johtamistaitoja ja ihmisten käyttäytymisen ymmärtämistä. Talousjohtajan pitää pystyä haastamaan liiketoimintaa ja nostamaan tulevat ongelmat johdon tietoon ajoissa.
Sanna Suvanto-Harsaae puhui Profession Chief of Finance 2026 -tapahtumassa 20.10.2026 Helsingissä.
Chief of Finance | TAPAHTUMA
Miten talousjohto auttaa yritystä tekemään parempia päätöksiä epävarmuuden keskellä?
Chief of Finance kokoaa talousjohdon strategian, uudistumisen ja kasvun kysymysten äärelle. Vaihda kokemuksia kollegoiden kanssa ja löydä uusia näkökulmia talouden johtamiseen, tekoälyn hyödyntämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen.
KOULUTUKSET
Vahvista ennakointia, kehitä talouden suunnittelua ja tuo päätöksentekoon näkemystä tulevasta. Löydä koulutus, joka auttaa sinua tukemaan kannattavaa kasvua.
Koulutus tarjoaa käytännönläheisen ja ajantasaisen kokonaiskuvan kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista sekä niiden soveltamisesta yrityksen talousraportoinnissa.
Koulutuksessa perehdytään tekoälyn hyödyntämiseen taloushallinnon raportoinnin prosesseissa.
Vältä alv-riskit ja varmista oikea kulujen käsittely käytännönläheisillä työkaluilla ja ajantasaisilla tulkinnoilla.