KOPA – Kotihoito ja Palveluasuminen

• • How 250 Norwegian municipalities have scaled medication dispensers and remote care
  • Cooperation model between hospital and home care to scale digital care of chronic diseases
  • The combination of remote care and medication compliance

• Moving from pilots to large-scale implementation
• Keys to achieving successful results in practice
• What to take from Oslo’s experience

• Mitkä tekijät aiheuttavat lääkitysvirheitä terveydenhuollossa, ja miksi niitä tapahtuu edelleen huolimatta kasvavasta tietoisuudesta ja ohjeistuksista?
• Miten digitaaliset ratkaisut, automaatio ja toimivat toimintamallit voivat vähentää lääkitysvirheitä sekä parantaa potilas- ja lääkitysturvallisuutta?

• Ympärivuorokautisen hoivan vähentäminen
• Yhteisöllinen asuminen: mitä se oikeasti on ja mitä sen pitäisi olla
• Perhehoito, kotihoito ja uudet hybridimallit

• Miksi säästäminen ja sääntely eivät yksin ratkaise hyvinvointipalvelujen yhtälöä?
• Miten siirrymme vaikuttavuuden ja uudistumisen johtamiseen?
• Mitä voi syntyä, kun uusille toimintatavoille, teknologialle ja yrityksille annetaan tilaa?

CASE x 3 – Kotona asumisen tuki – Miten rakennamme turvallisen ja mielekkään arjen, apua tarvitsevan henkilön toimintakyvyn keskelle?

• Asiakaslähtöisen kehittämisen lähtökohdat asumispalveluissa
• Tärkeimmät löydökset asiakas- ja työntekijäymmärryksestä
• Kohti unelmien asumispalveluja – miten tästä eteenpäin?

• Sonas-menetelmä otetaan käyttöön ikähoivan palveluissa ensimmäisenä suomalaisena hoivapalvelujen tuottajana.
• Sonas-menetelmä on suunniteltu erityisesti muistisairaille asiakkaille.
• Menetelmällä aktivoidaan samanaikaisesti eri aisteja. Sen tarkoitus on lisätä vuorovaikutusta, vahvistaa osallisuuden tunnetta ja tukea kommunikointikykyä, vaikka puhekyky olisi iän tai sairauksien myötä heikentynyt.

• tiedolla johtamisen perusteet kuntoon: mitä seurataan, mistä seurataan ja miksi seurataan
• tiedolla johtamisen kehittäminen: luvuista tekoihin
• yhteistyön parantaminen tiedolla johtaen: parempiin tuloksiin tiedolla kuin olettamisella

• Ikääntyminen ja vammaisuus eri kulttuureissa – miten elämä eroaa suomalaisesta arjesta?
• Vieraskieliset ja heidän omaisensa – odotukset, yksilölliset tarpeet ja ohjaus.
• Miten yhdenvertaisuus toteutuu, jos kieltä ei osata eikä palveluja tunneta?
• Kielitietoisuus, kommunikaatio ja vuorovaikutus onnistuneen kohtaamisen perustana.

• Miksi vammaisuuden medikaalisesta mallista pitäisi päästä eroon yhteiskunnassa ja palveluissa?
• Mikä on ableismin rooli palveluissa ja rakenteissa – ja miksi on tärkeä ymmärtää sitä?
• Miten päästä eteenpäin – eli miten vammaisuuden sosiaalinen malli voisi auttaa antiableistisessa työssä?

• Älykkäät monitoimirobotit kehittyvät ja tulevat avuksi koteihin ja palveluasumiseen

• Mikä merkitys säännöllisellä vitaalimittauksella on varsinkin ikäihmisten ennaltaehkäisevässä hoidossa?
• Tuoko terveysteknologia muutakin kuin kustannussäästöjä hoito-organisaatioille?
• Miten saadaan kokonaisvaltainen kuva asiakkaan hyvinvoinnista kustannustehokkaasti ja luotettavasti?

• Tarkastelemmeko asiakkaan yksilöllisiä tuen tarpeita hänen näkökulmastaan ja kokonaisuutena?
• Onko meillä rohkeutta yhteistyössä hyödyntää omaisten ja lähipiirin osaamista?
• ⁠Säästämmekö vastuullisesti oikeasta kohdasta ja aidosti vaikuttavuutta tavoitellen?

• Mitä tiedetään lihasvoiman ja fyysisen toimintakyvyn välisestä yhteydestä?
• Onko lihasvoimaa lisäävä harjoittelu mahdollista ja hyödyllistä myöhäisellä iällä?
• Ikääntyneiden henkilöiden liikkumisen suositus – miten vähentää paikallaan oloa ja istumista.

• Mitä kilpailutukset ja ostajat kertovat Suomessa, Ruotsissa ja Britanniassa
• Viisi tasoa laitteista ennakoivaan hoivaan: missä olemme nyt
• Mitä kannattaa vaatia jo seuraavassa kilpailutuksessa

Mistä työn kipinä ja merkityksellisyyden kokemus syntyvät – ja mikä niitä arjessa syö? Puheenvuorossa pysähdytään oman vaikutusvallan, huomion suuntaamisen ja työyhteisön merkityksen äärelle. Konkreettisena punaisena lankana kulkee kolme ajatusta: huomaa, vaikuta ja tartuta.

• Jokainen palvelupäätös on vallankäyttöä. Siksi päätösten tulee perustua ihmisen todelliseen tarpeeseen – ei vain hallinnolliseen tehokkuuteen.
• Yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaista kohtelua kaikille, vaan erilaisten elämäntilanteiden, toimintakyvyn ja tarpeiden tunnistamista.
• Toimivat palvelut syntyvät silloin, kun ihminen nähdään oman elämänsä asiantuntijana ja otetaan mukaan itseään koskevaan päätöksentekoon.

• • viimeaikainen kehitys vammaisten henkilöiden oikeuksien ja aseman osalta
  • uusi vammaispalvelulaki ja sen keskeinen sisältö
  • uuden lainsäädännön toimeenpano ja soveltaminen perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti

• Millainen on sosiaalihuollon julkinen palvelulupaus 2040?
• Kuka vastaa ihmisten hyvinvoinnista ?
• Eteneekö sote-integraatioon ?
• Minäkö maksan vielä lisää?